Kuva: Miikka Varila
Viime vuosina lähes kaikki myyntiin liittyvä on muuttunut – enemmän tai vähemmän. Luovilla aloilla tämän päivän haasteina ovat paitsi teknologisiin kehitysharppauksiin mukautuminen myös erityisesti ääniteteollisuuden ansaintalogiikan muutos. Toimintaympäristössä pitää ottaa huomioon myös kestävän kasvun teemat, kulutuskäyttäytymisen muutokset ja erottautuminen muista alan toimijoista.
Toimintaympäristön haasteista ja oman liiketoiminnan arvoista kertovat haastattelussa Nordic Bridge Musicin artistimanageri ja konsultti Kevin Reynolds sekä suomalaisen karaokepalvelu Singan markkinointipäällikkö Jouni Salasola.
Kestäviä uria – myös musiikkialalla
Kevin Reynoldsin ura musiikkialalla on pitkä: soitettuaan vuosia sessiomuusikkona isojen tähtien taustalla ja huomattuaan varsinkin soittajien tulevan ja menevän, hän ryhtyi pohtimaan musiikkialan urien kestävyyttä.
”Perustin yritykseni melkein 25 vuotta sitten luodakseni kestävämpiä uria ja antaakseni ihmisille paremmat mahdollisuudet pitkäkestoisiin uriin tällä alalla”, Reynolds kertoo. Englantilaissyntyinen, kolme vuotta sitten Suomeen muuttanut muusikko ryhtyi soittamisen ohella manageriksi jo 2000-luvun alussa. Sopimuksia syntyi pitkin Eurooppaa, alkuun pääasiallisesti Saksassa.
Musiikkiteollisuuden digitalisaatio on 2000-luvun kuluessa mullistanut koko alan toimintaympäristön.
”Alan digitalisaatio on johtanut siihen, että melkein koko inhimillinen elementti on unohtunut. Numeroista on tullut valtava pakkomielle,” Reynolds toteaa. Hänen mukaansa tämä suoritusmittareihin, kuten suoratoistokertoihin ja tykkäyksiin, keskittyminen voi varjostaa luovuuden todellista arvoa. ”Monet artistit eivät enää tiedä, miten arvottaa itseään tai luovuuttaan.
Nykyisin Reynold luotsaa yhdessä Tommi Kaleniuksen kanssa perustamaansa Nordic Bridge Musicia, joka on brittiläis-suomalainen artistien ja lauluntekijöiden boutique-manageritoimisto.
”Me aloitamme aina auttamalla asiakkaitamme rakentamaan itseluottamustaan ja itsetuntemustaan ennen markkinoille menemistä. Panostamme vahvasti eettiseen kasvuun ja henkiseen hyvinvointiin”, Reynolds kertoo.
Artistien mielenterveys on Reynoldsin mukaan kriittisessä roolissa kestävän uran rakentamisessa. ”Talous voi olla muuttunut, mutta se ei saa ohittaa sitä, että musiikkia tekee ihminen. Hyvä managerointi alkaa luovan yksilön hyvinvoinnista.”
Nordic Bridge Music panostaa tarinankerrontaan perinteisen markkinoinnin sijaan. ”Emme markkinoi palveluamme erityisen paljoa,” Reynolds sanoo. ”Sen sijaan käytämme esimerkiksi Instagramin ja LinkedInin kaltaisia alustoja kertoaksemme siitä, mitä hyvä managerointi tarkoittaa. Näkyvillä oleminen ja vahvan maineen rakentaminen tuo ihmisiä meidän luoksemme”, Reynolds kertoo.
Tulevaisuuden näkymistä Reynolds nostaa esiin yhteistyön ja tiedonjaon välttämättömyyden. ”Musiikkialan tulevaisuus on yhteistyössä. Meidän on lopetettava siiloissa toimiminen ja omaksuttava avoimempi, osallistavampi toimintatapa. Koulutus on myös avainasemassa – mitä enemmän tiedämme, sitä paremmin voimme toimia.” Hän uskoo, että uusien kykyjen tukeminen ja perinteisten levydiilien ulkopuolisten kumppanuuksien kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä kestävän teollisuuden luomisessa.
Karaoken globaali skaalaaminen Singan avulla
Digitaalisten viihdepalveluiden puolella suomalainen Singa on uudistanut karaokekenttää modernilla striimauspalvelullaan, joka on verrattavissa esimerkiksi Spotifyhyn – mutta keskiössä on karaoke. ”Meillä on yksi brändi, mutta kaksi päätuotetta: Singa Business kaupallisille asiakkaille kuten ravintoloille ja viihdekeskuksille, sekä suoraan kuluttajakäyttöön suunnattu palvelu. Molemmat käyttävät samaa katalogia, jossa on yli 120 000 laulua laulettavaksi”, kertoo Singan markkinointipäällikkö Jouni Salasola.
Singan strategia perustuu syvälliseen asiakasymmärrykseen. ”Kaikki lähtee siitä, että ymmärrämme, kuka asiakas on, mitä hän tarvitsee ja missä hänet tavoittaa,” Salasola sanoo. Yritys panostaa vahvasti sisältömarkkinointiin ja hakukonenäkyvyyteen, jotta Singan nimi nousee esiin, kun ihmiset hakevat karaokeen liittyviä palveluita. Tämä on erityisen tärkeää Singan kansainvälisen kasvun kannalta.
Kuluttajakäyttäytymisen muutokset näkyvät myös Singan toiminnassa ja strategiassa. ”Nuoremmat sukupolvet eivät enää halua mennä baariin vain juomaan alkoholia. He etsivät elämyksiä ja uusia viihtymisen muotoja. Tämä trendi näkyy erityisesti Suomen ulkopuolisilla markkinoilla, joissa karaoke ei välttämättä ole ollut aiemmin niin iso osa paikallista kulttuuria.”
”Ruotsissa karaokehuoneet ovat kasvaneet trendinä, kun taas Suomessa perinteiset karaokebaarit ovat olleet suosittuja pidempään. Meidän tehtävämme on mukautua markkinoiden erilaisiin tarpeisiin,” Salasola jatkaa.
Eettiset periaatteet näkyvät erityisesti Singan tavassa käsitellä käyttämänsä musiikin oikeuksia. ”Tekijänoikeuksien kunnioittaminen ja aktiivinen yhteistyö musiikintekijöiden ja oikeudenomistajien kanssa on ollut meille alusta asti ensisijaisen tärkeää. Se on tärkeä osa mainettamme.”
Toinen keskeinen arvo liiketoiminnassa on asiakaslähtöisyys. ”Me myymme vain sellaisille asiakkaille, jotka oikeasti hyötyvät palvelusta. Olemme asiakkaiden kanssa samassa veneessä ja uskallamme myös sanoa ääneen, jos vaikuttaa siltä, että Singan palvelu ei sovellu heidän tarpeisiinsa”, Salasola kertoo.
Yhteiset päämäärät: kestävyys, kommunikaatio ja yhteistyö
Vaikka Nordic Bridge Music ja Singa toimivat näkökulmasta riippuen joko saman alan eri laidoilla tai eri alojen samaoilla laidoilla, niitä yhdistävät arvopohjan lisäksi myös pyrkimys erityisesti alan sisäiseen yhteistyöhön.
”Yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat kriittisiä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Musiikkialan on tultava pois siiloistaan, jos haluamme saavuttaa kestävää kasvua”, Kevin Reynolds toteaa.
Jouni Salasola nostaa esiin niin ikään kommunikaation tärkeyden. ”Myynnin, markkinoinnin, tuotekehityksen ja customer successin – eli asiakassuhteiden ylläpidon – saumaton yhteistyö on tosi tärkeää. Se on ehdottomasti tiimityötä, jossa kommunikaatiolla on suuri merkitys myös asiakastyytyväisyyden kannalta.”
Artikkeli on aiemmin (1/25) julkaistu Creven kestävän kasvun artikkelisarjassa. Artikkelin ja siihen liittyvän Jouni Salasolan haastattelun löydät täältä.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.png){kind=logo}
.jpg)
.jpg)
.jpg)
