Suomalaisille yrityksille on Business Finlandin kautta tähän mennessä myönnetty 365 miljoonaa euroa EU:n elvytysrahaa. Rahoituksella yritykset edistävät elinkeinorakenteen uudistumista ja kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua.
Globaali pandemia vaikeutti monien yritysten toimintaa. Tilannetta helpottamaan Euroopan unioni perusti kertaluontoisen elpymisvälineen. Recovery and Resilience Facility (RRF) -välineen tarkoituksena on elvyttää Euroopan taloutta. Business Finland sai tehtäväkseen myöntää suomalaisille yrityksille noin 400 miljoonaa euroa RRF-rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Rahoitusta monille toimialoille
Business Finland on järjestänyt vuosien 2021-2023 aikana yli 20 RRF-rahoitushakua. Tähän mennessä hakemuksia on tullut 781, joista noin 40 prosentille on myönnetty rahoitusta.
RRF-rahoitusta saaneet toimialat ovat esimerkiksi ICT, akkuteollisuus, energiainvestoinnit, kierrätys ja materiaalien uudelleenkäyttö, vähähiilinen rakennettu ympäristö, terveys ja hyvinvointi, luovat alat sekä kestävä matkailu.
– RRF-rahoituksella voi tehdä tutkimus- ja kehitystyötä, mutta myös investointeja. Suomi on kohdentanut RRF-rahoitusta muihin EU-maihin verrattuna kolmanneksi eniten nimenomaan investointeihin. Yritykset ovat investoineet esimerkiksi uusiin laitteisiin ja tuotantolaitoksiin, kertoo Business Finlandin RRF-rahoituksen projektipäällikkö Risto Saastamoinen.
– Projektit vaihtelevat kooltaan. Pienimpien projektien rahoitus on alle 100 000 euroa, ja suurinta rahoitusta on myönnetty laajoille ekosysteemiprojekteille, eli veturihankkeille. Veturihankkeissa rahoitus on noin 20 miljoonaa euroa, josta osa kanavoituu mukana oleville pienemmille yrityksille, Saastamoinen jatkaa.
Projektien RRF-rahoituksen keskiarvo on noin miljoona euroa.
Kestävä kehitys on RRF-rahoituksen keskeinen kriteeri
RRF-rahoitusta saavan hankkeen on täytettävä Do No Significant Harm -vaatimukset. Jokaista hakemusta tarkastellaan kuuden eri kriteerin kautta: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu. Rahoitetut hankkeet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa millekään näistä.
– Suomalaiset yritykset ovat ottaneet kiitettävästi vastaan vihreän siirtymän tavoitteet. Kestävä kehitys on yhä tärkeämpi kilpailutekijä, ja meillä Suomessa on myös osaamista tällä alueella. Tämän kehityksen avulla voimme myös vauhdittaa yritysten kansainvälistä kasvua, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola.
Rahoitusta kaikkiin maakuntiin
Suomessa alueellisesti RRF-rahoitus on kohdistunut sinne, missä yrityksiä on eniten. Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat listan kärjessä, mutta RRF-rahoitusta on saatu kaikkiin Suomen maakuntiin.
Business Finlandin kautta RRF-rahoitusta saaneet hankkeet löytyvät avoimesta tietokannasta.
RRF-rahoitus jatkuu tämän vuoden loppuun. Projektit päättyvät viimeistään vuonna 2025, jonka jälkeen niiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tehdään selvitys.
Yritykset kertovat, mitä RRF-rahoituksella on saatu aikaan
- Makea Gamesille vauhtia uuden pelin kehitykseen
- Luotettavan datan avulla kohti hiilineutraaleja kaupunkeja
- Tampereella ainutlaatuinen kaupunkiliikkumisen Living Lab -ympäristö
- Suomalainen perheyritys Kuljetusrinki Oy investoi huippumoderniin robottilajittelulinjastoon
- Terveydenhuollon tehottomuus on globaali ongelma – Near Realin tekoälyavusteinen etävastaanotto säästää aikaa ja rahaa
- Pakkausalan yrityksessä Wipak Oy:ssä kestävä kehitys ulottuu tehtaalta tuotteisiin ja uusien materiaalien jatkuvaan innovointiin
Artikkeli on aiemmin julkaistu Business Finlandin sivuilla