Joakim Karske Kuva: Mikko Ryhänen
Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Joakim Karske auttaa suomalaisia yrityksiä avaamaan silmänsä kiertotalouden tarjoamille innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksille. 30 vuotta muotoilun- ja brändinkehittäjänä on hionut Karskeesta muutosten mahdollistajan, joka uudisti Design Forumin strategian ja aikoo nostaa sen kiertotalouden ja kestävän muotoilun asiantuntijaksi.
Design Forum Finland sai vuonna 2021 uudeksi toimitusjohtajakseen Joakim Karskeen, designtaustaisen brändinkehittäjän. Karske on johtanut muun muassa autojen, mobiiliteknologian, kuluttajatuotteiden ja finanssipalveluiden muotoilua, ja viimeisin posti oli hasan&co-ryhmässä design- ja asiakaskokemuskyvykkyyden rakentajana.
Karske palkattiin uudistamaan Design Forum Finland, joka on pitkän historiansa aikana heiluttanut suomalaisen muotoilun lippua järjestämällä näyttelyitä, jakamalla muotoilupalkintoja ja viestimällä yrityksille muotoilun avulla luotavasta arvosta. Monet näyttelyistä kiersivät laajasti kotimaassa ja maailmalla.
Joakim Karske, mikä on Design Forumin tehtävä ja asema suomalaisen muotoilun kentällä nyt?
”Missiomme on 148 vuoden ajan ollut suomalaisten PK-yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn tukeminen muotoilun avulla. Missiota on toteutettu monin eri tavoin.
Nyt olemme miettineet meidän rooliamme ja näemme, että vihreän siirtymän nopeuttaminen, erityisesti kiertotalouden edistäminen kestävän muotoilun avulla on niin tärkeää, että haluamme positioitua tämän alan asiantuntijaksi. Seuraavan kolmen vuoden ajan keskitymme tähän ja tuomme siihen muotoilun näkökulman.”
Miten uutta strategiaa lähdetään toteuttamaan?
”Keskitymme auttamaan suomalaisia pk-yrityksiä ja muotoilualan toimijoita ymmärtämään, millaisia mahdollisuuksia vihreä siirtymä heille tarjoaa. Design Forumin merkitys pitää rakentaa uudelleen. Siirrämme painopistettä isojen tapahtumien järjestämisestä ja palkintojen jakamisesta jäsenyritystemme valmentamiseen ja kiertotalousosaamisen kasvattamiseen.”
Miten muotoilu voi auttaa meitä vihreässä siirtymässä?
”Muotoilu on aina ollut keskeisessä roolissa suurten murrosten selittäjänä, nopeuttajana ja inhimillistäjänä. Vihreässä siirtymässä on kyse systeemitason muutoksesta. Muutosta tarvitaan paitsi ajattelutapaan, prosesseihin, toimintamalleihin, sääntelyyn, päätöksentekoon, myös tapaan tehdä yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kesken ja rajojen yli. Luovuus ja muotoilu tulevat olemaan keskeisessä roolissa tämänkin murroksen nopeuttamisessa. Kiertotalouden täysimääräinen hyödyntäminen on yksi osa vihreää siirtymää.
Noin 80 % tuotteen ympäristöön vaikuttavista päätöksistä tehdään suunnittelupöydällä. Tuotteen materiaalivalinnat, osien määrä, huollettavuuden ja kierrätettävyyden helpottaminen ovat tyypillisiä muotoiluvalintoja.
Uudet palvelukonseptit, jossa tuotteen elinkaarta voidaan pidentää korjaamalla, huoltamalla ja myymällä tuote eteenpäin ovat kiertotaloutta hyödyntävää liiketoimintaa siinä missä yhteisomistus ja uudet tavat käyttää tuotetta palveluna.”
Mitä kaikkea muotoilu on?
”Minulle muotoilu on enemmänkin ajattelu- ja toimintatapa, jossa loppukäyttäjän tarve pyritään ymmärtämään ja ratkaisemaan. Muotoilijan tehtävä on ratkaista ongelma kokonaisvaltaisesti loppukäyttäjän, organisaation, liiketoiminnan, kilpailijoiden ja brändin tavoitteet huomioiden.
Muotoilu keskittyi pitkään fyysisen tuotteen estetiikkaan ja funktionaalisuuteen. Tänään se on yhtä lailla palveluiden, digitaalisen käyttökokemuksen tai uusien liiketoimintamallien suunnittelua, eli osa aineetonta arvonluontia, jossa asiakaskokemus on keskeinen osa brändiä.”
Millaista osaamisen päivitystä Design Forumilla on tarjota muotoilualan yritykselle?
”Hyvä esimerkki yrityksille suunnatuista palveluistamme on Circular Design -pilottikoulutus, jossa syvennytään kiertotalouden mukaisen suunnittelun periaatteisiin ja käytännön ratkaisuihin. Kohderyhmänä ovat yritysten johto ja tuotekehittäjät, jotka haluavat kehittää yrityksen liiketoimintaansa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta sekä strategisella että käytännön tasolla.”
Kenelle Circular Design -valmennus on suunnattu?
”Circular Design -koulutukseen otetaan noin 40 yritystä, ja se on suunnattu johdolle ja tuotekehittäjille. Toivomme sinne yrityksiä monelta eri toimialalta valmistavasta teollisuudesta kuluttajabrändeihin. Yrityksen koolla ei ole väliä.
Järjestämme vuoden kestävän maksuttoman valmennuksen ympäristöministeriön alaisuudessa yhteistyössä Ethica Oy:n kanssa, kumppaneina VTT, Syke, Sitra, Alice Labs, Frankly Partners ja Miltton. Infopäivä valmennusohjelmasta oli 4.10.2022 ja hakuaika valmennukseen päättyy 13.10.2022.”
Eikö muotoilussa ja luovilla aloilla ymmärretä, mitä bisnesmahdollisuuksia niillä on kiertotaloudessa?
”Ei ymmärretä. Kiertotaloutta hyödyntävää Circular Design -osaamista löytyy toistaiseksi vain suppeasti. Tavallaan tässä ollaan samalla tavoin uuden alussa kuin aikanaan digitaalisen käyttökokemuksen – UX designin kanssa. Markkina on vasta muodostumassa, kun yritykset pikkuhiljaa itse ymmärtävät mistä kiertotalouden hyödyntämisessä liiketoimintana on kyse.
Muilta luovilta aloilta markkinointiviestintä ja tarinankerronta on jo tarttunut ESG- (ympäristö, soiaalinen ja hyvä hallintotapa) raportointivastuun tuomaan liiketoimintamahdollisuuteen.”
Onko DFF siis se asiantuntijataho, joka tietää, miten kiertotaloudesta tehdään bisnestä?
”Kyllä, ja olemme tehneet vuodesta 2016 asti kiertotalouteen liittyviä hankkeita ja kasvattaneet siihen liittyvää osaamispääomaa. Circular Design -valmennus on meiltä yksi merkittävä satsaus, ja se toteutetaan ympäristöministeriön ohjauksessa.”
Onko Suomessa vihreän siirtymän transformaatiovalmennukseen riittävästi osaajia?
”Kiertotalousosaamista löytyy Suomesta, mutta se, miten muotoilun ja luovuuden hyödyntäminen parantaa kiertotalouteen liittyvää asiakaskokemusta, tai miten vastuullisuus tuodaan osaksi yrityksen bränditarinaa, siitä osaamisesta on puutetta.
Olemme rakentamassa Suomeen Circular Designin osaamisverkostoa ja yritämme jakaa tietämystä, etteivät kaikki toimijat keksi omissa poteroissaan pyörää itse.
Kaikki Pohjoismaat ovat kiertotalouden edistämisessä aktiivisia, ja nyt yritämme löytää yhteispohjoismaista tapaa tehdä tätä, jakaa tietoa ja muodostaa yhteistyöverkostoa.
Me Pohjoismaat olemme maailman tasolla edelläkävijöitä monissa vastuullisuuteen liittyvissä teemoissa. Tavoitteenamme on, että Finnish Design -käsite pitää tulevaisuudessa sisällään myös kestävän Circular Design -ajattelun.”
Miltä suomalaisen muotoilualan tulevaisuus näyttää Design Forumista katsoen?
”Hyvältä. Muotoiluala on aina osannut uudistua suurten yhteiskunnallisten ja toimintaympäristöön kohdistuvien murrosten aikana.
Muutos vaatii myös muutoksen muotoilua. Muotoilu luo käytänteet empatian hyödyntämiselle. Se rakentaa yhteistyötä organisaation siilojen yli ja luo tapoja osallistua yrityksen kaikilla eri tasoilla yhteisen näkemyksen ja toimintatavan synnyttämiseen. Finnish design -käsite kaipaa päivittämistä, ja siihen meillä on kaikki mahdollisuudet käsissämme.”
Millä tavalla vihreä siirtymä on yrityksille erilainen muutoshaaste kuin aikaisemmat?
”Digitalisaatiota voi aika pitkälle tehdä yrityksen sisällä, mutta vihreässä siirtymässä on kyse systeemitason muutoksesta, joka vaatii ajattelutavan muutosta sekä koko yhteiskunnan eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä yli rajojen. Sitä ei muutaman yrityksen toimesta pysty toteuttamaan.”
Miksi ison muutoksen tekeminen yrityksessä joskus epäonnistuu?
”Lähes kaikki isot muutokset yrityksessä lähtevät ajattelutavan ja kulttuurin muuttamisesta. Esimerkiksi saumatonta asiakaskokemusta digitaalisen ja fyysisen kanavan välille ei pysty rakentamaan, jollei ensin muuteta yrityksen sisäisiä prosesseja, toimintamalleja ja vastuita siten, että asiakkaan ongelmasta voidaan ottaa koppi ja ratkaista se organisaation kaikkien siilojen ja prosessien yli loppuun saakka. Digitalisaation nopeuttamisessakin palvelumuotoilulla ja digitaalisen käyttökokemuksen muotoilulla on merkittävä rooli.
Ilman muotoilukyvykkyyttä ja luovuutta yritys ei pysty vastaamaan markkinoiden muutokseen. Uskon, että Suomessakin joudutaan vihdoin heräämään tähän.”
Miten näet Design Forumin tulevaisuuden?
”Hieman kaksijakoisesti. Suomessa ei ole toista Design Forumia vastaavaa tunnettua ja riippumatonta muotoilun puolestapuhujaa, johon julkisen sektorin, yritysten ja kansainvälisen median sekä muotoilukentän olisi luontevaa olla yhteydessä Finnish Design -brändiin tai muotoiluun liittyvissä kysymyksissä.
Kuitenkin muotoilun edistämiseen myönnetty tuki Design Forum Finlandille on vuosien varrella pienentynyt merkittävästi. Pohjoismaisista sisarjärjestöistämme osa toimii suoraan jonkin ministeriön alaisuudessa. Silloin muotoilu ja luovuus saavat suuremman painoarvon yritysten kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisten systeemitason muutosten edistäjänä. Toivomme, että julkisen tuen merkitys ymmärretään jatkossakin.”
Miten riittävän rahoituksen jatkuvuuteen voi vaikuttaa?
”Me pyrimme tuomaan muotoilun näkökulmaa esimerkiksi Business Finlandin osaksi eriasteisen yhteistyön muodossa. Jos me Design Forumissa pystymme nousemaan Suomessa kiertotalouden ja kestävän muotoilun asiantuntijoiksi, uskon, että pystymme saamaan siihen rahoitusta jatkossakin. On tärkeää, että Suomessa on yksi muotoilun kehittäjätaho, jolla ei ole kaupallista intressiä. TEM ja ympäristöministeriö ovat sen myös ymmärtäneet.
Samalla meidän on varmistettava, että pystymme uudistumaan ja tuomaan lisäarvoa kohde- ja sidosryhmillemme ja siten rakentamaan merkitystä Design Forum Finlandin jäsenyydelle. Vain näin voimme pysyä relevantteina.”
Sinulla on vahva osaaminen brändityön etulinjasta. Mitä se tuo tähän työhön?
”On totta, että olen varmasti Suomen laaja-alaisesti kokeneimpia muotoilu- ja brändiammattilaisia, joka ymmärtää aineettoman arvonluonnin merkityksen yrityksen kilpailukyvylle. Design Forumiin pystyn tuomaan tämän kokemuksen lisäksi laajan kansainvälisen verkostoni.”
Olet monen suomalaisen yrityksen hallituksessa tai advisory boardissa. Miten se vaikuttaa näkökulmaasi?
”Yritysten hallitusten avainpaikalta näkee hyvin, miten kipeästi yrityksissä kaivataan brändiin, muotoiluun, asiakaskokemukseen ja kestävään liiketoimintaan liittyvää osaamista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Olen käytännössä koko urani ajan auttanut yritysten johtoa ymmärtämään, miten muotoilun, brändin, tarinankerronnan ja aineettoman pääoman avulla luodaan kilpailukykyä ja erotutaan markkinassa.”
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta keväällä 2021. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmalla hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Lue lisää valtioneuvoston kiertotalousohjelmasta
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpeg)
%20(1).png)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpeg)
.png)
%20(1).jpg)
