Kasvusopimus

Kasvusopimus on uusi, jatkuva tapa käydä vuoropuhelua julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Se on myös konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa julkinen sektori ja eri toimialojen edustajat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet sekä niihin liittyvät keskeiset toimenpiteet. 

Kasvusopimuksen tavoitteena on käytännön toimin tukea alan yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Kasvusopimuksen esimerkki löytyy Isossa-Britanniassa toteutetusta Growth Deal -konseptista. Vuonna 2022 Suomessa pilotoitu av-alan kasvusopimus on osoittanut, että vahvalla julkisen ja yksityisen sektorin välisellä dialogilla voidaan löytää uudenlaisia toimia kasvun vauhdittamiseksi. 

Kasvusopimus on jatkumoa jo tehdyille toimille, joita ovat luovan talouden tiekartta, AV-alan tiekartta, vertailut eurooppalaisiin vastaaviin kasvusopimuskonsepteihin, sekä muut alan tutkimukset ja haastattelut.

Kasvusopimuksen toimintamalli

Toimintamallin selkeys on tärkeää kaikkien kasvusopimus-hankkeiden menestymisen kannalta. Ohjaus, roolitus, resursointi ja toiminnan periaatteet luovat kokonaisuuden, joka mahdollistaa julkisen sektorin, toimialojen ja koulutuskentän tuloksellisen yhteistyön. 

Yhteistyön malli ei vaadi kohtuuttomia panostuksia, mutta sillä voi olla todella merkittäviä vaikutuksia useilla ekosysteemisillä tasoilla. Yhteistyömalli on enemmän kuin osiensa summa. Kaikki osapuolet tarvitaan prosessiin mukaan, mutta kasvusopimuksen tavoittelema muutos lähtee yrityksistä. Luovien alojen yritysten on haluttava tavoitella kasvua ja kansainvälisiä markkinoita. Kasvusopimus ei ole malli, jossa toimialat vain listaavat julkiselle sektorille toiveensa ja tarpeensa. Yritysten on omistettava kasvusopimuksen tavoitteet. 

Julkisen sektorin, järjestökentän ja koulutussektorin on pyrittävä tarjoamaan näitä tavoitteita tukevia työkaluja. Kaikki voivat hyötyä kasvusta, mutta vain yrityskenttä voi asian todellisuudessa omistaa. 

Kasvusopimuksen toimintakonseptin tärkeimmät osa-alueet voidaan hahmottaa  seuraavasti:

Av-alan kasvusopimus

Av-ala on jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen sekä niiden myötä muuttuvan sisältöjen kulutusympäristön seurauksena. Viimeisten vuosien aikana myös kasvu on ollut nopeaa. 

Suuret globaalit jakelualustat investoivat voimakkaasti uusien sisältöjen tuotantoon ja kotimaiset sisällöt ovat saaneet osansa tästä kasvusta. Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion mukaan eurooppalaiseen alkuperäissisältöön investointiin 17,4 miljardia euroa vuonna 2021.

Suuri murros on myös mahdollisuus. Elämysten taloudellinen merkitys kasvaa, kun niiden saatavuus on yhä helpompaa ja tarjonta personoidumpaa. Toimintatapojen muutoksella on myös laajempi taloudellisen kasvun vaikutus. Toimivat rakenteet ja korkeatasoinen osaaminen ovat kansallinen voimavara ja kilpailuetu kaikkien toimialojen globaalissa kilpailussa asiakkaiden huomiosta ja valinnoista.

Vuonna 2022 käynnistetty av-alan kasvusopimus on nyt siinä vaiheessa, että työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on määritellyt alan yhteiset tavoitteet.

Tutustu valmiiseen kasvusopimukseen täällä
Lue lisää prosessista: Kasvusopimus.fi

Monistettavien sisältöjen kasvusopimus

Monistettavien sisältöjen kasvusopimuksessa on rakennettu samaan aikaan useamman luovan sisältöalan yhteisiä kasvun rakenteita, tavoitteita ja niitä edistäviä toimenpiteitä. Tällainen poikkitoimialainen yhteistyö on vielä Suomessa uutta.

Kasvusopimusprosessissa kokonaisuuden suunnitteluun ovat osallistuneet musiikki-, kirjallisuus- ja peliala. Monistettaviin sisältöihin tyypillisesti kuuluva AV-ala on laatinut ja julkaissut oman kasvusopimuksensa vuonna 2023.

Monistettavien sisältöjen kasvusopimukselle on muodostettu visio, tavoitteet, tavoitteita tukevat toimenpiteet sekä alustava kasvun mittaristo. Visio on: Suomessa on maailman toimivin monistettavien sisältöjen kasvuekosysteemi.

Tavoitteiksi on asetettu seuraava tavoitteiden kokonaisuus:

1. Kehitämme suomalaisten IP-oikeuksien jalostusastetta korkeammaksi ja mahdollistamme oikeuksien paremman jatkohyödyntämisen.
2. Panostamme järjestelmällisesti kansainväliseen näkyvyyteen.
3. Kehitämme koulutustoimijoiden ja luovan alan yritysten välistä yhteistyötä ja osaamistarpeiden tunnistamista.
4. Luomme uusia alustoja toimijoiden kohtaamiselle, dialogille ja toimialarajat ylittävälle yhteistyölle.
5. Muodostamme kasvuekosysteemin KPI-mittarit (Key Performance Indicators) ja asetamme kasvun vertailuluvut (delta).
6. Varmistamme tulosten seuraamisen ja mittaamisen kyvykkyyden.

‍

Tutustu Luovien alojen monistettavien sisältöjen kasvusopimukseen täällä
Lue aiheeseen liittyvä julkaisu: Luovien alojen monistettavat sisällöt - keinoja kasvun edistämiseen

Tekstiili- ja muotialojen kasvusopimus

Tekstiili- ja muotialan yritykset, Business Finland, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen Tekstiili & Muoti ry ovat käynnistäneet tekstiili- ja muotialan kasvusopimuksen valmistelun. Työssä tarkastellaan erityisesti sitä, miten alan brändiperusteista kuluttajaliiketoimintaa voidaan kasvattaa ja kansainvälistää sekä vahvistaa toimialan vientiä. Tavoitteiden määrittelyn lisäksi sovitaan toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan.

”Kasvusopimus on tekstiilialan koko arvoketjun, sisältäen myös kierrätyksen ja uudelleenkäytön, yhteinen ponnistus, jolla käynnistetään jatkuva dialogi toimijoiden kesken. Näemme ministeriössä tekstiili- ja muotialan kasvumahdollisuudet”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne.

Kasvusopimusprosessi käynnistettiin elokuussa 2023 ja tavoitteena on päättää se vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Alan yritykset, oppilaitokset ja muut keskeiset sidosryhmät ovat keskeisessä roolissa valmistelussa. Kasvusopimukseen kirjataan yhteisesti sovitut tavoitteet alan liikevaihdon, viennin ja työpaikkojen määrän kasvulle sekä toimenpiteet, joilla näihin tavoitteisiin päästään.

”Suomessa on joukko upeita brändejä, joilla on valtava kasvupotentiaali. Kasvusopimustyön tavoitteena on tunnistaa ne toimenpiteet, jotka luovat pysyvää kilpailuetua kuluttajaliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Vain vahvojen kansainvälisten kuluttajabrändien avulla Suomi voi täysimääräisesti hyödyntää uusien innovaatioiden tarjoamat mahdollisuudet”, sanoo Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund, joka toimii ohjausryhmän puheenjohtajana.

Kasvusopimuksen valmistelutyö perustuu Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu. Hallitus tähtää sekä teollisuuspoliittisen strategian että luovien alojen kasvustrategian laatimiseen. Tekstiili- ja muotialan kasvusopimus voi osaltaan tukea näiden strategioiden aikaansaamista ja toimeenpanoa.

Katso, ketkä kuuluvat ohjausryhmään ja lue aiheeseen liittyvät raportit Stjm.fi
Lataa kasvusopimustyöpajassa 31.1.2024 jaetut materiaalit
‍

Löydät kasvusopimuksiin liittyvät ajankohtaiset tapahtumat kalenteristamme

‍

‍