Suomella on kuituinnovaatioissa mahdollisuus todella merkittävään globaaliin bisnekseen. Vaarana on kuitenkin se, ettei innovaatioita pystytä hyödyntämään suomalaisissa muotoiluyrityksissä. Von Weymarn näkee paljon potentiaalia kuituvalmistajien ja suomalaisten luovan alan toimijoiden yhteistyössä.
Tekstiilikuitujen globaalin markkinan odotetaan Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n mukaan kasvavan 245 miljardiin euroon vuosikymmenen loppuun mennessä. Kun tähän lisätään muotiteollisuuden yli 700 miljardin euron markkinat, on selvää, että suomalaisilla kuituinnovaatioilla ja valmistajilla kuten Spinnova, Infinited Fiber Company, Ioncell ja Metsä Spring on valtava kasvupotentiaali. Toisaalta ala on edelleen Suomessa hyvin raaka-ainevetoinen, eikä kuituinnovaatioiden potentiaalia luoville aloille ole saatu valjastettua.
Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn tunnistaa ongelman.
“Suomessa lähdetään edelleen liikkeelle insinööritieteistä. Ensin saadaan tuotanto kuntoon ja vasta sitten mietitään markkinointia ja brändäämistä.”
Von Weymarnin mukaan kuituinnovaatioiden osalta tämä on osaltaan myös ymmärrettävää. Ensin pitää varmistua siitä, että uudenlaista kuitua on edes mahdollista tuottaa suuressa mittakaavassa kannattavasti.
Kun päästään siihen pisteeseen, olisi von Weymarnin mukaan hienoa, mikäli kuituvalmistajien esimerkki johtaisi laajemman arvoverkoston syntymiseen Suomeen. Tällaisessa verkostossa esimerkiksi yhteistyö luovien alojen edustajien kuten vaatesuunnittelijoiden kanssa olisi uusi normaali. Vielä ei von Weymarnin olla tässä pisteessä.
“Kestää ainakin 4 vuotta ennen kuin Metsä Springin Kuura-kangasta on saatavilla suuria määriä. Toki voi löytyä suunnittelijoita, jotka tekevät vain yksittäisiä vaatekappaleita eivätkä edes tavoittele massamyyntiä. Näille saadaan varmaan kasaan kankaita muilla tavoin, mutta tämä ei olisi taloudellisesti Suomelle keskeistä.”
Hän toivoo kuitenkin jo nyt luovilta aloilta proaktiivista otetta.
“Luovat alat voisivat ennakoida ja lähteä liikkeelle sellaisilla materiaaleilla, jotka muistuttavat kohta Suomessa valmistettavia materiaaleja. Näin heidän ei tarvitsi odottaa sitä, että me kuituvalmistajat pääsemme täyteen tuotantoon. Etsikää maailmalta vastaavia materiaaleja ja lähtekää niillä liikkeelle. Sitten kun Suomen oma tuotanto on valmista, niin alalla olisi jo olemassa suunnitteluosaamista, tuotteita ja uudenlaisia konsepteja.”
Mutta miksei Suomessa lähdetä jo alun alkaen liikkeelle yhdessä? Muotibrändit ja innovatiiviset materiaalivalmistajat voisivat näin luoda yhdessä mielikuvaa edelläkävijyydestä.
Metsä Spring tekee jo nyt demovaiheen yhteistyötä japanilaisen Itochun kanssa, jossa valmistusmenetelmiä testataan ja kehitetään Metsä Springin koetehtaalla Äänekoskella. Lisäksi Itochu tekee Kuura-kuidusta sekä kankaita että vaatteita.
Von Weymarnin mukaan Suomesta puuttuvat isot vaatealan kuituasiakkaat. Lisäksi meillä ei ole riittävästi tarpeeksi suuria muotimerkkejä, toisin kuin vaikkapa Ruotsissa. Toisaalta muoti- ja tekstiilialan luovaa osaamista Suomesta löytyy ja tässä yhteydessä von Weymarn mainitsee esimerkkinä Aalto-yliopiston muodin oppilinjan.
“Sieltä tulee paljon nuoria huippuosaajia. Ymmärtääkseni kyseisen linjan oppilaat pärjäävät maailman mittakaavassa hyvin”, toteaa von Weymarn.
Lue myös: Näitä suomalaisia muotimerkkejä kannattaa seurata juuri nyt
Kuituinnovaatioiden kehittäjiä on von Weymarnin mukaan Suomessa, maan koon huomioon ottaen, harvinaisen monta. Erityistä tässä on se, että kukin heistä kehittää omaa teknologiaansa, tavallaan nollasta. Tämä on hänen mukaansa haasteellisempi ja hitaampi tie kuin teknologian lisensoiminen toiselta kehittäjältä. Toisaalta juuri näin Suomeen onnistutaan luomaan alalla suuri osaamisalusta, mikä osaltaan auttaa synnyttämään uusia spin-offeja.
Von Weymarn haluaisi nähdä myös lisää yhteistyötä naapurimaa Ruotsin kanssa.
“Tekstiili- ja muotiala on kuitenkin äärimmäisen globaali ja kilpailtu. Suomella ja Ruotsilla on niukat resurssit ja ne voisi olla järkevää yhdistää.”
Monet kuituvalmistusmenetelmät vaativat edelleen von Weymarnin mukaan runsaasti työvoimaa. Prosessiautomaation taso on siis vähäistä. Työvoimaintensiivisyydesta johtuen Suomella on tiukkaa, kun pääkilpailijamme toimivat halvemmissa maissa, etenkin Aasiassa.
Von Weymarnin mukaan on myös yksinkertainen fakta, että esimerkiksi pääosa langan ja kankaiden tuottajista, eli uusien innovaativisten kuitujen suorista asiakkaista, ovat Aasiassa. Kuidun kuljettaminen Suomesta Aasiaan asettaa siis suomalaisen kuidun kustannusmielessä takamatkalle.
Von Weymarn uskoo, että tiukemmat ympäristönormit, vastuullisuuskysymykset sekä muotibrändien tarinan yhä suurempi merkitys tuovat alan toimintaa takaisin länsimaihin. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös sille, että arvoketjussa pidemmälle viedyn jalostusasteen tuotantoa voitaisiin nähdä Suomessa. Kun vielä uusiutuvan energian hinta laskee, voidaan monet asiat sähköistää ja näin kynnys materiaalituotantoon korkeiden työvoimakustannusten maissa, kuten Suomi, on matalampi.
“Jos muotiteollisuuden arvoketjua halutaan saada Suomeen, meidän pitää ehdottomasti nostaa prosessiautomaation tasoa.”
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpeg)
