The HU Pakkahuoneella. Kuva Riikka Vaahtera
Tampereen Kulttuurikamari Oy:n hallinnoimat Tullikamari ja Tavara-asema muodostavat yhden Suomen keskeisimmistä tapahtumakeskuksista. Kulttuurikamari panostaa toiminnassaan monimuotoisuuteen, vastuullisuuteen ja yhteistyöhön yli toimialarajojen. Yritys palkittiin hiljattain Kauppalehden Kasvaja-sertifikaatilla. Sertfikaatti myönnetään yritykselle, joka on kasvattanut liiketoimintaansa merkittävästi kolmen viime vuoden aikana.
Tampereen Kulttuurikamari Oy:n hallinnoima Tullikamari on Suomen tärkeimpiä elävän musiikin näyttämöitä. Tullikamari ja sen naapuriin keväällä 2023 avattu Tavara-asema muodostavat kulttuurikeitaan, jonne on keskeisen sijaintinsa ansiosta helppo saapua myös muualta Suomesta.
Kaikki suurimmat kotimaiset artistit keikkailevat taloissa, mutta Kulttuurikamari järjestää laajasti myös muun muassa opiskelijatapahtumia, yksityis- ja yritystilaisuuksia, päivätansseja ja sateenkaariklubeja. ”Me emme halua, että talon fiilis jäisi vain konserttien varaan, ja sen vuoksi meillä järjestetään paljon kaikenlaisia tapahtumia pitkin viikkoa. Se on tietysti myös hyvää liiketoimintaa,” ohjelmapäällikkö Janne Laurila kertoo.
Markkinointi-ja myyntipäällikkö Kristiina Paanasen mukaan erityisesti Tavara-aseman nousu on ollut tärkeässä roolissa yrityksen kasvun kannalta. Uuden tapahtumatalon avaaminen vaatii yleensä pitkän linjan investointeja, mutta Tullikamarin asema keskeisenä kulttuurikeskuksena vauhditti Tavara-aseman vakiintumista. Tapahtumatilat muodostavat yhdessä ikään kuin pienen kylän – Tavara-aseman tapahtumista voi jatkaa vaikkapa suoraan yökerhoon Tullikamarin Klubille.
"On todella merkittävää, että Tavara-asema on elävän kulttuurin, eikä jonkin muun toimialan tai toiminnan hallussa. Tämä tarjoaa meille erinomaisen mahdollisuuden luovan talouden kentällä, sillä meillä on käytössämme monipuolinen ja laadukas tila, jossa voimme tarjota yleisölle kohtaamisia ja uusia sisältöjä," Paananen sanoo.
Kilpailua kotisohvaa vastaan, ei keskenään
Luovien alojen yleistutkimuksen perusteella on jo ainakin vuosikymmenen ajan ymmärretty, että ihmiset kaipaavat yhä moninaisempaa elämystä yhdestä tapahtumasta. ”Jos mietitään esimerkiksi festivaaleja, sille on selvä liiketaloudellinen syy, miksi tehdään musiikin lisäksi paljon muutakin yhteistyötä ja viestintää. Tämä monialaisuus on asia, missä me olemme halunneet toimia tienraivaajina ja suunnannäyttäjinä sille, mitä kaikkea tapahtumatalon kontekstissa voi tehdä”, Laurila kertoo.
Luova talous tarvitsee kukoistaakseen yhteistyötä myös muiden toimialojen kanssa: ”Mitä enemmän me pystymme tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kesken, sitä vahvemmaksi luova talous kasvaa. On hölmöä, jos emme ota toisiamme kädestä kiinni ja näemme toisemme vain kilpailijoina,” Paananen painottaa.
Ensimmäisiä Tavara-asemalla järjestettyjä tapahtumia oli Tampereen Tapparan CHL-mestaruusjuhlat. Joukkue saapui finaalipelin jälkeen Tavara-asemalle esittelemään pokaalia fanijoukoille. Laurilan mukaan on hyvä muistaa, että kulttuuri ja urheilu eivät ole erillisiä aloja – ne kuuluvat molemmat luovan talouden piiriin:
”Kun ihmiset osallistuvat tapahtumiin ja nauttivat niistä, on todennäköistä, että he käyvät niissä uudelleenkin. On kaikkien etu, että ihmiset osallistuvat kulttuuritapahtumiin ja tukevat elävää kulttuuria. Olipa kyseessä lätkämatsi tai konsertti, kaikki nämä kokemukset satavat samaan laariin. Kotisohvaa vastaan tässä kilpaillaan, eikä keskenämme", Laurila sanoo.
Viimeisten kolmen vuoden ajan Laurila ja Paananen ovat moninkertaistaneet Kulttuurikamarin yhteistyökumppanien määrän. Urheilun lisäksi kumppanuuksia on esimerkiksi kuvataiteilijoiden ja vaatesuunnittelijoiden kanssa.
Viime kesänä poikkitaiteellisen yhteistyön seurauksena syntyi Pispala Clothingin kanssa luotu merchandise-kokoelma, jonka avulla tuotiin esiin nykytaidetta. Mallisto luotiin Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestäkin tunnetun taiteilija Kalevi Helvetin kuvittamien printtien pohjalta, ja se oli keskeisesti esillä Uusi Tampere-illoissa.
”Saimme projektista erinomaista palautetta. Sen ympärille rakennettiin myös Uusi Tampere-tapahtumiin piste, jossa asiakkaat saivat kokeilla tekstiilin kuvittamista. Heidän suunnittelemistaan t-paidoista valmistettu uniikki mekko huutokaupattiin Instagramissa ja varat lahjoitettiin Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry:lle, mikä oli Kalevin valitsema kohde. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten voimme yhdistää taiteen ja musiikin ja luoda merkityksellisiä kokemuksia,” Kristiina Paananen kertoo.
Representaatio on hyvää bisnestä
Kulttuurikamari on saanut vastuullisuustyöstään kiitosta sekä alan sisältä että asiakkailta ja asiantuntijoilta. Yritystä on käytetty esimerkkinä inklusiivisuudesta tapahtuma-alalla. Kulttuurikamarin järjestämät tapahtumat ovat toimineet Suomessa edelläkävijöinä turvallisemman tilan periaatteiden vakiinnuttamisessa ja niistä viestimisessä.
Tavara-aseman ohjelmatarjontaan on vakiintunut Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri queer-kulttuuritapahtuma [KVÄÄR], joka tarjoaa tilaa sateenkaareville artisteille ja yleisölle. Kulttuurikamari liittyi viime keväänä myös We Speak Gay -yhteisöön, jonka tavoitteena on kotimaisen sateenkaari-inklusiivisuuden lisääminen, sekä osallistavamman ja turvallisemman yhteiskunnan luominen.
”[KVÄÄR]on ollut todella suosittu tapahtuma; viimeksi meillä oli yli 900 ihmistä mukana juhlimassa. Sen lisäksi, että ne ovat hyviä bileitä, tavoitteena on viestiä, että queer-yhteisöön kuuluvat ihmiset ovat tervetulleita meille ja tähän kaupunkiin", Paananen kertoo.
[KVÄÄR]in järjestäminen nimenomaan viikon suosituimpaan aikaan lauantai-iltana on tietoinen yrityksenarvojen ja strategian pohjalta tehty valinta. ”Me toistamme aina, että representaatio on hyvää bisnestä. Olisi nurinkurista ajatella, että kaikkien huomioiminen olisi jotenkin vaaraksi liiketoiminnalle. Jos kaikki kokevat olonsa tervetulleiksi meille, eikö sen pitäisi kaiken järjen mukaan olla myös parasta mahdollista liiketoimintaa?” Janne Laurila jatkaa.
Arvovalinta on myös se, että Tavara-asemalla järjestetään second hand -tapahtumia, joissa yhteistyökumppanit on valittu nimenomaan kestävän kulutuksen näkökulmasta, ja joihin yleisölle on ilmainen sisäänpääsy. Tapahtuma on kerännyt jokaisella kerralla useita paikallisia kumppaneita ja tuhansia kävijöitä, jotka ovat saapuneet paikalle myös muualta Suomesta.
Kulttuurikamarilla toivotaan, että tapahtuma-alalla nähdään tulevaisuudessa enemmän yleisötyötä. Kun tapahtumia tehdään nuorille yleisöille, on tärkeää osallistaa nuoria sisältöjen suunnitteluun. [KVÄÄR]in suunnittelussa puolestaan on ollut alusta alkaen mukana queer-yhteisön jäseniä sekä talon sisältä että ulkopuolelta. Vastuullisuuden teema korostuu, kun uusia sukupolvia tuodaan mukaan kulttuuripalveluiden pariin.
”Se, että haluamme toimia luovilla aloilla vastuullisesti, luo vahvan pohjan tulevaisuuden liiketoiminnalle. Luovassa taloudessa onkin valtava bisnespotentiaali. Toivomme, että muu yhteiskunta tunnistaa sen jatkossa entistä paremmin,” Kristiina Paananen korostaa.
Lue lisää Tullikamarista ja Tavara-asemasta.