"Olemme kuin pieni kylä" – kuumana käynyt lippukauppa vauhdittaa suomalaista festarisesonkia.

‍Festareiden menestys on useiden asioiden summa

‍Suomessa järjestetään vuosittain satoja musiikkitapahtumia, ja huippuviikonloppuina samanaikaisesti isoja ja pienempiä festareita on jopa kymmeniä ympäri Suomea.

Kesän ensimmäisiin festareita on Turun Kesärauha, joka järjestettiin jo 7.-9. kesäkuuta Turun Linnanpuistossa. Kesärauha edustaa muutaman vuoden noussutta boutique festival -trendiä, jossa pienempi on kaunista ja biletunnelma rauhallinen.

Viidettä kertaa järjestetty Turun kesän avausfestari oli myyntimenestys, vaikka – harvinaista kyllä – kyseisenä viikonloppuna myös satoi Turussa.

Säästä puhuminen on hyvin relevanttia festarien kohdalla. ”Sää vaikuttaa Suomessa aina paljon lipunmyyntiin ja nyt on onneksi ollut hellettä”, Seinäjoella järjestettävän Provinssin omistavan ja festivaalia järjestävän Fullsteamin pääpromoottori Aino-Maria Paasivirta kertoo.

Paasivirta jatkaa, että menestys on (vähintään) kolmen asian summa. Sään lisäksi artistiohjelma ja festarin tunnelma ovat tärkeitä tekijöitä houkuttavuuden ja sitä kautta myynnin kannalta.”

Meillä Provinssissa artisteista esimerkiksi italialainen Måneskin kiinnostaa paljon, koska he esiintyvät ensimmäistä kertaa Suomessa”, Paasivirta nostaa esiin torstain myöhäisillan esiintyjän.

‍Ilosaarirock on Itä-Suomen klassikkofestari‍

Joensuun Ilosaarirock järjestetään 12.-14. heinäkuuta. Ilosaarirockia järjestävän Joensuun Popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Niina Hattunen kertoo myös Itä-Suomen suurimman festarin myyneen hyvin.

Kesä-heinäkuun vaihteessa Joensuussa on siirrytty "viimeiseen hiomisvaiheeseen", kun tapahtumaan on aikaa parisen viikkoa. ”Liput ovat myyneet tappavan tasaiseen vauhtiin, ja olemme edellisvuosia edellä. Meidän käyrä on yleensä se, että moni ostaa liput ihan viimeisinä viikkoina ennen h-hetkeä”, Hattunen kertoo.

Suomalaisten ostovoimasta on puhuttu paljon viime aikoina – tai sen heikkenemisestä. Ilosaarirockin Niina Hattusen mukaan se näkyy muutamalla eri tavalla Joensuun alueellakin.

”Se ensinnäkin näkyy välillisesti, kun me olemme pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Aikaisemmin pääkaupunkiseudulta on pystytty lähtemään useaan tapahtumaan kesässä, nyt uskoisin kuluttajien valikoivan tarkemmin, mihin he menevät”, Hattunen sanoo.

PMMP:n kaltainen paluumagneetti kiinnostaa kaikkia ja tuo vieraita muualta.

Toisaalta taloustilanne vahvistaa paikallisten musiikkidiggareiden innostusta.

”Sama toimii myös niin päin, että ehkä Itä-Suomesta mieluummin sitten osallistutaan innokkaammin Ilosaarirockiin, joka on omalla alueella”, Hattunen pohtii.

Suomessa festareita ja tapahtumia järjestetään maan pituudelta Hangon Regatasta Oulun Qstockiin ja Kuusamon Solsticeen ja genrejenkin leveydeltä Hailuodon Bättre Folkista Ilosaarirockiin.

‍Mikä tekee suomalaisesta musiikkifestarista erityisen?

‍Mutta kesä on festarien ja musiikkitapahtumien aikaa myös muualla Euroopassa. Mikä tekee suomalaisesta musiikkifestarista erityisen verrattuna kansainvälisiin vertailukohtiin?

Fullsteamin Aino-Maria Paasivirta ottaa esimerkiksi Provinssin luonnonkauniin paikan. Toisaalta Provinssi saattaa olla hyvä esimerkki suomalaisesta festivaalista senkin takia, että festivaalilla on asenne, hyvin erityinen luonne. Provinssi uskaltaa ottaa kantaa oli kyse kasvisruoasta tai ihmisoikeuksista.

”Viime vuonna meillä oli screeneillä lauseita, kuten ”Fuck Nazis” ja ”Say No To Racism” ja saimme niistä hyvää palautetta”, Paasivirta sanoo.Samaan hengenvetoon hän toteaa, että toisaalta Fullsteam tai Provinssi ei koe edellä mainittuja asioita niinkään "kannanottoina" vaan asioina, joita tehdään yrityksen ja sen henkilökunnan arvojen mukaan. Totta kai arvot näkyvät tekemisessä.

Niina Hattunen korostaa Ilosaarirockin erityisyydessä paikallisuutta. Totta sekin: toista näin suurta itäsuomalaista klassikkofestaria ei ole.”

Meillä on lämmin pohjoiskaralainen fiilis lupsakalla itäsuomalaisella asenteella. Jokaisella suomalaisella festivaalilla on varmasti oma tunnelmansa. Meillä se näkyy palvelussakin: haluamme olla aidosti ihmistä lähellä, koska välitämme asiakkaistamme”, Hattunen sanoo.

Siinä on totuuden siementä, sillä VTT:n viimevuotisen tilannekuvankin mukaan suomalaisen tapahtuma-alan 2,6 miljardin liikevaihto syntyy tuhansien alalla toimivan pienyrittäjien ja pienyritysten voimalla. Pieni on kaunista ja takaa hyvän palvelun.

‍Festivaalialue on hetken oma maailmansa

‍Joka tapauksessa, hyvä musiikkifestari kun on paljon enemmän kuin aidattu kenttä, anniskelualue ja bändi lavalla.

Oli kyse Sidewaysistä, Flow’sta tai Ruisrockista – Suomessa oheisohjelmiin panostetaan koko ajan enemmän. Festarin pitää olla elämys, ja se onnistuu yhdistelemällä monen luovan alan osaamista musiikista ruokakulttuuriin ja taiteeseen.

Aino-Maria Paasivirta nostaa Provinssista esimerkiksi keskustelutila The Honey Roomin, jossa puhutaan vaikkapa Ensi- ja turvakotien liiton organisoimana siitä, millainen on hyvä ja turvallinen parisuhde. Myös Flow’n taideohjelma on hyvä esimerkki festarin sisälle kasvavasta festivaalista.”

Muutaman päivän ajaksi festivaalialue muuttuu omaksi maailmakseen. Olemme kuin pieni kylä”, kiteyttää Provinssin Aino-Maria Paasivirta.

Suomessa järjestetään vuosittain satoja musiikkitapahtumia, ja huippuviikonloppuina samanaikaisesti isoja ja pienempiä festareita on jopa kymmeniä ympäri Suomea.