Hyvinvoiva livemusiikkiskene pitää kaupungin elossa

Helsingin elävästä musiikista on saatu tilannekuvaa tuoreen tutkimuksen kautta. Helsinki Live Music Census on kerännyt tietoa siitä, millainen rooli livemusiikilla ja sen esityspaikoilla on ihmisten ja kaupunkien päivittäisessä elämässä. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on myös auttaa elävän musiikin kenttää vahvistamaan asemaansa yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Helsinki Census-tutkimus koostui tapahtumayleisöille sekä tapahtumapaikoille kohdennetuista kyselyistä sekä 11.10.2024 vapaaehtoistiimin voimin toteutetusta, kaikkiaan 26 musiikkitapahtuman havainnoinnista. Tapahtumissa kävi tuolloin arviolta 10 400 elävän musiikin kuuntelijaa - open mic-tilaisuuksista musiikkiteatteriin ja pubikeikoista aina areenakonsertteihin.

Elävän musiikin saavutettavuus

Tutkimuksen avulla on kerätty tietoa, joka tukee ja edistää hyvinvoivaa, monimuotoista ja ekologisesti kestävää elävän musiikin kenttää.

Helsinki Census selvitti, millaisia haasteita tapahtumapaikat kohtaavat sekä mittasi livemusiikin taloudellista arvoa.  Tulokset kertovat elävän musiikin saavutettavuutta koskevista huolenaiheista sekä yleisöjen että tapahtumapaikkojen näkökulmasta

Tapahtumapaikkojen kyselyvastauksissa esiin nousivat

• kulttuurin alalle sekä sosiaalietuuksiin kohdistetut hallituksen toteuttamat leikkaukset

• lippujen hintoihin vaikuttanut tapahtumalippujen arvonlisäveron nosto

• yleinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen ilmapiiri

Yleisöjen näkökulmasta keikkaosallistumisen tielle asettuivat erityisesti

• aikatauluongelmat

• tiedon puute

• korkeiksi koetut lippuhinnat

Julkisen liikenteen merkitys osoittautui keskeiseksi tapahtumien saavutettavuuden näkökulmasta: 69 % yleisövastaajista ilmoitti matkustavansa kotiin joko bussilla, paikallisjunalla tai raitiovaunulla, mikä kertoo erilaisten julkisten kulkuvälineiden sekä ilta- ja yöaikaan painottuvan liikennöinnin merkityksestä.

Tapahtumapaikkojen laaja yhteiskunnallinen rooli

Yksi Censuksen keskeisistä tuloksista liittyy pienempien tapahtumapaikkojen merkitykseen elävän musiikin kentän hyvinvoinnin kannalta: 71 % yleisövastaajista kertoi nauttivansa eniten elävästä musiikista erittäin pienissä ja pienissä esityspaikoissa.

Sekä yleisö- että venuekyselyissä pienempien esiintymispaikkojen koetaan olevan välttämättömiä paikalliselle elävälle musiikkiekologialle niin musiikkigenrejen moninaisuuden turvaamisessa kuin uusien tulokkaiden ponnahduslautana suuremmille areenoille.  

"Ei koskaan tiedä, mikä bändi tulee olemaan seuraava Nightwish, mikä tuo myös monin tavoin takaisin maahan ne eurot, jotka on investoitu siihen menneisyydessä, esimerkiksi tarjoamalla harjoituspaikkoja ja esiintymispaikkoja."

Tutkimuksessa korostuu esiintymispaikkojen laajempi yhteiskunnallinen rooli, sillä ne ovat yleensä paljon enemmän kuin vain elävän musiikin esityspaikkoja. Niissä pyöritetään esimerkiksi ravintola- tai baaritoimintaa, teatteri- ja tanssitapahtumia, elokuvatapahtumia tai säännöllisiä näyttelyitä. Esiintymispaikat lainaavat välineitä ja tarjoavat tiloja harjoittelua ja taiteilijoiden projekteja varten, vapaaehtoistyölle sekä hyväntekeväisyys- ja koulutustyölle.

‍

Tutkimus toteutettiin osana kansainvälistä OpenMusE-projektia, jonka rahoittajana toimii Euroopan Unionin Horizon Europe. Live Music Census toteutettiin lokakuussa 2024 samanaikaisesti ja liki samansisältöisenä Helsingin lisäksi myös Vilnassa, Heidelbergissä, Mannheimissa ja Lvivissä. Helsingin elävää musiikkia kartoittanut hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n sekä LiveFIN ry:n kanssa.

Raportti löytyy suomeksi täältä.

Raportti englanniksi.

Lisätietoja:

Roosa Tuukkanen, Helsinki Live Music 2024 -projektin koordinaattori, Turun yliopisto: roosa.tuukkanen(at)utu.fi

Martin Cloonan, Turku Insitute for Advanced Studies (TIAS)-kollegiumin johtaja, Turun yliopisto: martin.cloonan(at)utu.fi

‍