Kuva: iStock
Suomalaiset festivaalit näyttävät suuntaa ympäristövastuussa. Musiikkiala on sitoutunut ympäristö-, talous- ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteisiin, mutta polku kohti vastuullista tulevaisuutta vaatii innovaatioita ja yhteisiä toimintamalleja sisältöalojen välillä.
Musiikkialalla erityisesti tapahtumien ja esiintymisten osalta hiilijalanjälkeen ja muihin kestävän kasvun asioihin on kiinnitetty huomiota jo vuosia. Esimerkiksi kotimaisista toimijoista Tampere-talo on Suomen ensimmäinen energiankäytöltään hiilineutraali kongressi- ja konserttikeskus, helsinkiläinen Flow Festival on yksi maailman ensimmäisistä hiilineutraaleista festivaaleista ja legendaarisen Tavastia-klubin Tavastian metsä -keräys tukee aarniometsien suojelua Pelimetsä-hankkeen tavoin Luonnonperintösäätiön kautta.
Suomen suurimman musiikki-, viihde- ja tapahtuma-alan konferenssi Music x Median toimitusjohtaja Jani Jalosen mukaan erityisesti juuri tapahtuma- ja livealan toimijat ovat tehneet kestävän kasvun osalta valtavan esimerkillistä työtä. ”Kuluttajan kannalta näkyvimpiä toimijoita kestävyyden ja vastuullisuuden osalta ovat juuri suomalaiset festivaalit.”
”Myös kuluttajien vastuullisuustietoisuus on lisääntynyt viime vuosina ihan hirveästi. Nykyään olisi aikamoinen riski olla tekemättä mitään vastuullisuuden eteen ja olla kertomatta toimenpiteistään. Varsinkin tapahtumapuolella kilpailuvalteiksi ovat nousemassa ehdottomasti omien toimintatapojen auki kuvaaminen ja vastuullisuusnäkökulman tuominen esille”, Jalonen sanoo. ”Olisi vaikeaa kuvitella, että kuluttajat enää katsoisivat läpi sellaista, ettei tehdä mitään näiden asioiden eteen – esimerkiksi millaista ruokaa on tarjolla, miten jätteet kierrätetään ja miten ihmisiä kohdellaan.”
Syksyllä 2022 avattiin myös kestävän kehityksen digitaalinen alusta Elma, joka tarjoaa elävän musiikin alan toimijoille tietoa, työkaluja ja tukea kestävän kehityksen edistämisessä muun muassa hiilijalanjälkilaskurin muodossa. Elmaa oli perustamassa muun muassa suomalaisen musiikkiviennin johtava asiantuntija- ja palveluorganisaatio Music Finland.
”Tällä hetkellä yksi meneillään olevista Music Finlandin hankkeista on nimeltään Northern Connections, joka vahvistaa yhteyksiä lähialueiden nykymusiikin säveltäjien, yhtyeiden ja festivaalien välillä. Kestävyys ja ekologinen tietoisuus ovat hankkeen ytimessä, ja hanke pyrkii järjestämään kiertueita, sisällönvaihtoa ja musiikin esittämistä kestävällä tavalla, kertoo Music Finlandin innovaatio- ja liiketoimintajohtaja Turo Pekari.
Musiikkialalla äänite- ja sisältöpuolella on vielä tehtävää
Äänite- ja sisältötuotannossa musiikkialalla on viime vuosina kiinnitetty huomiota erityisesti sosiaaliseen vastuuseen. ”Ympäristövastuun lisäksi vielä enemmän nousee esiin tarve nostaa esiin keskustelua myös siitä, miten toimitaan mahdollisimman kunnioittavasti taidetta ja musiikintekijöitä, muusikoita ja artisteja kohtaan”, Jani Jalonen kertoo.
Keskeinen kysymys Jalosen mukaan onkin se, miten voidaan varmistaa, että musiikintekijät ja artistit säilyvät järjissään jatkuvasti nopeutuvassa maailmassa ja saavat tarpeeksi aikaa taiteensa kehittämiseen ja asioiden pitkäjänteiseen rakentamiseen.
”Esimerkiksi Sony Music on kehittänyt paljon artistiensa hyvinvointipalveluita ja Warner on tehnyt alan sisällä paljon konkreettisia asioita hyvinvoinnin lisäämiseksi”, Jalonen kertoo. ”Mutta kun kyse on muista kestävään kasvuun liittyvistä konkreettisista asioista, tuntumani on, ettei niistä juurikaan Suomessa puhuta.”
Myös Business Finlandin selvityksen mukaan äänitetuotannon osalta kestävän kehityksen asioihin ollaan vasta heräämässä. Digitalisaation myötä fyysisistä äänitteistä digitaalisiin julkaisuihin siirtyminen on toki ollut ympäristöteko, mutta se tapahtui alun perin muista kuin ekologisista syistä.
”Törmäsin pari-kolme vuotta sitten asiaan liittyen aika hätkähdyttävään tietoon siitä, että nykyisessä digitaalisen musiikin kulutuksen maailmassa sähkönkulutus ja siten ympäristön kuormitus on moninkertaistunut CD- ja vinyyliaikaan verrattuna”, Jalonen kertoo.
Musiikkialan ansaintalogiikan muutos on aiheuttanut ympäristön kuormittamisen osalta painopisteen muutoksen, jonka vaikutukset ovat alalle vielä pitkälti tuntemattomia. Musiikin tekemisen sijasta kiertueet ja oheistuotemyynti ovat nykyään tulojen kannalta tärkeämpiä. Kiertueisiin liittyy aina matkustamista sekä oheistuotteiden valmistamiseen kuluu energiaa.
”Musiikkitiedostoja kulutetaan miljardeilla eri päätelaitteilla ja myös generatiivisen tekoälyn käyttö syö valtavasti energiaa. Oma tuntumani on, että Suomessa ei tällä hetkellä ole oikein kenelläkään hirveän hyvää näkemystä koko asiasta, enkä näe ajatusjohtajuutta asian esille tuomisesta ollenkaan”, Jalonen sanoo. ”Livepuoli suhtautuu todella tarkasti ympäristö- ja planeettavastuuseen, kun taas musiikin sisältöalalla ei tunnuta tekevän asian eteen juuri mitään. Esimerkiksi juuri peliala on tässä musiikkialaa valveutuneempi.”
Turo Pekari on Jalosen kanssa samoilla linjoilla siitä, ettei musiikkialan sisältöpuolella kestävän kasvun teemoista juurikaan puhuta Suomessa tällä hetkellä. ”Osin se johtuu myös siitä, että iso osa markkinoita koskevista päätöksistä tehdään Suomen rajojen ulkopuolella, kun digitaalisia palveluita pyörittävät ulkomaiset yritykset eikä asia siten ole täysin omissa käsissä. Suomessakin on kuitenkin valtava määrä erilaisia toimijoita pienistä isoihin, joiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää ja merkityksellistä.”
Maailmanlaajuisesti Pekari nostaa esiin EarthPercent -järjestön, jonka Brian Eno perusti rahoittamaan ilmastokriisin vastaisia toimia musiikkialan tuella. ”Siellä on työkaluja esimerkiksi biisintekijöille, jotka voivat osoittaa osan tekijänoikeustuloistaan ilmastonmuutoksen vastaisiin projekteihin. Se on yksi tapa luovan alan hiilijalanjäljen kompensoimiseksi."
Innovaatioiden taustalle tutkimusta, yhteistyötä ja osaamista
Luovilla sisältöaloilla uusien innovaatioiden osalta tutkimus ja kehitys ovat merkittävässä roolissa – näin myös musiikkialalla. Jani Jalosen mukaan musiikkialan uudet innovaatiot vaativat tutkimus- ja kehitysosaamista sekä osaamisen kehittämistä jo itsessään. ”Tämä ala kaipaisi bisneksen ja tutkimuksen yhdistävää yksikköä, jossa tehtäisiin esimerkiksi uusiin liiketoiminta-avauksiin tähtäävää yhteistyötä. Sitä on tällä hetkellä aika vähän."
Myös Turo Pekarin mielestä musiikkialalla on vielä paljon opittavaa ja kehitettävää innovaatioiden saralla. ”Kestävien innovaatioiden syntyminen musiikkialalla vaatii päämäärätietoisia ihmisiä, laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä ulkopuolista tukea ja rahoitusta uusien asioiden kehittämiseen.”
Mihin omien alojensa asiantuntijat sitten pyrkivät keskittymään lähitulevaisuudessa? Music x Median toimitusjohtaja Jani Jalonen aikoo keskittyä muun muassa tapahtuman oman toiminnan vastuullisuuden määrittelyyn ja siihen liittyvää osaamisen kehittämistä. ”Tulevaisuudessa haluamme ymmärtää kaikki vaikutusketjut omassa toiminnassamme paremmin ja tuoda vielä enemmän esille liiketoimintaan kytkettyä vastuullisuutta.”
Music Finlandin innovaatio- ja liiketoimintajohtaja Turo Pekari nostaa esiin datan ymmärtämisen tärkeyden ja tekoälyn kehityksen seuraamisen. “Omassa työssä ja musiikkialalla laajemminkin nämä ovat asioita, joissa on tärkeää pysyä kartalla. Tulevaisuuden osaaminen nojaa vahvasti näiden työkalujen hyödyntämiseen, ja jos kehityksessä ei pysy mukana, voi olla vaikeaa tehdä merkityksellistä työtä tulevaisuudessa.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Creven verkkosivuilla ja voit lukea sen kokonaisuudessaan täällä.
Artikkeli on osa kestävän kasvun artikkelisarjaa ja se tuotettu osana luovien alojen vientiyritysten puhdasta siirtymää edistävää RELOAD-hanketta. Hankkeen toteuttaa Humak ja sen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.png)
.jpg)
.jpg)
.png){kind=logo}
.jpg)
.png)
.jpg)
.jpg)
.png)
%20(1).jpg)
.jpg)
