Kasvua sisältö­bisnekseen: Musiikin, elokuvan, pelien ja kirjallisuuden lisensointi­­viidakkoon on saatava selkeämpi polku, kertoo selvitys

Euroopassa nopeasti kasvava luova talous on myös Suomelle tärkeä mahdollisuus, josta osa uhkaa jäädä käyttämättä, jos aineettoman omaisuuden eli IP:n lisensointi on takkuista.

Lisensoinnin kokonaisliikevaihto Suomessa oli 671 miljoonaa USD vuonna 2021 (Global Licensing Survey, Licensing International 2022). Siitä ylivoimaisesti suurin osa oli ja on hahmo- ja pelilisensointia.

Lisensointikäytäntöjä selkeyttämällä saataisiin pelien lisäksi myös musiikin, elokuvan, virtuaalikokemusten ja kirjallisuuden skaalaamisen huikea potentiaali paremmin käyttöön.

“Luovien alojen ansainta perustuu loppujen lopuksi oikeuksiin ja niiden kaupallistamiseen. IP on liiketoiminnan perusta ja lisensoinnin keskeisin kaupankäynnin väline. IP:n omistaminen ja varsinkin IP:n arvon kehittäminen luo pitkäkestoista arvoa”, kertoo musiikkilisensoinnin asiantuntija Jani Jalonen, joka on laatinut lisensointiselvityksen yhdessä DMF Business Designin tiimin kanssa.

Selvitys on toteutettu osana Luovan talouden tiekarttatyötä Business Finlandin tilauksesta.

Monistettavien sisältöjen lisensoinnin käytännöistä ja arvoketjuista ei ole aiemmin tehty näin kattavaa selvitystä.

“Kuvasimme lisensoinnin toimintaympäristöä oikeuksien, datan ja rahan arvoketjujen näkökulmista. Tavoitteena oli myös tuottaa materiaali, joka voisi tehdä lisensoinnista eri luovien alojen välillä helpompaa ja auttaa hahmottamaan eri toimijoiden rooleja”, Jani Jalonen kertoo.

Mitä kiinnostavaa selvityksessä löydettiin?

“Löydöksiä on useita. On kiinnostavaa nähdä, miten paljon lisensoinnin käytännöt poikkeavat toisistaan eri luovilla aloilla. Tämä tulee historiasta. Lisensoinnin ympäristöt ovat usein monimutkaisia, mutta se johtuu käytännöistä, ei niinkään sääntelystä.

Yksi tärkeä löydös on IP:n skaalaamisen potentiaali. IP ja siihen liittyvä brändi voivat olla siltoja eri toimialojen yhteistyön kehittämiseen. Omaa IP:tä kannattaa siis lähestyä enemmän brändin näkökulmasta kuin vain yksittäinen tuote edellä” Jani Jalonen sanoo.

Teknologian kehitys sulauttaa perinteisiä sisältöaloja yhteen ja häivyttää niiden rajoja. Se vaatii selkeämpää lisensointijärjestelmää. Missä kohtaa on tärkein poistettava pullonkaula tai este?

“Tärkein pullonkaula lienee yksittäisten alan toimijoiden asenne yhteistyötä kohtaan. Kasvun, kansainvälistymisen ja yhteistyön tavoitteita tarvitaan lisää. On tärkeää hakeutua enemmän myös oman toimialan rajat ylittäviin yhteistöihin, vaikka se voi alkuun tuntua hankalalta”.

Nyt ei ole olemassa keskitettyä palvelua, josta voisi selvittää tarvittavia immateriaalioikeuksia. Ehdotatte selvityksessä, että pyritään luomaan tilaa monimediaisille lisensointipalveluille.

“Lisensoinnin yksinkertaistaminen on tärkeää. Nykyisen systeemin valuvika on siiloutuneisuus ja useiden edustuksien tarkkarajaisuus. Se ei enää palvele maailmaa, jossa sisällöt, liiketoimintamallit ja teknologiat sulautuvat yhä enemmän yhteen.

Nostamme esille idean erilaisista lisensoinnin kokeiluista. Esimerkiksi niin sanotun cross-sector-lisensoinnin yhteinen työryhmä, jossa voitaisiin kokeilla ja kehittää uusia lisensoinnin ratkaisuja erilaisiin konkreettisiin projekteihin.”

Miten lisensointitapojen viidakkoa voisi ensimmäisenä lähteä yksinkertaistamaan?

“Lisensoinnin viidakkoa voi helpottaa ensin asenteen ja yhteistyöhalukkuuden kautta. Nyt on liikaa sellaisia tarkkarajaisia käytäntöjä, jotka haittaavat tehokkaan lisensoinnin tekemistä. Tätä myös menetetään useita mahdollisuuksia. Yleisesti siis enemmän yhteistä tahtotilaa uusien ratkaisujen suunnittelulle. Se on omissa käsissä oleva asia, siihen ei tarvita erillistä poliittista päätöksentekoa.

Toki poliittisella tasolla on mahdollisuuksia myös vaikuttaa toimintaympäristöön. Ensimmäisenä toivoisin kasvusopimuksen myötä julkisen sektorin parempaa ymmärrystä ja sitoutumista luovan talouden kansantaloudelliseen potentiaaliin. Tätä potentiaalia voi tukea parhaiten rahoituksen rakennetta kehittämällä ja kansainvälisten osaajien työ- ja lupaprosesseja kehittämällä.”

Kenen kannattaa tutustua lisensointiselvitykseen?

“Jos on kiinnostunut luovien sisältöjen lisensoinnin toimivuudesta, voi hyötyä materiaalista. Siitä saa lisätietoa esimerkiksi tietyn luovan toimialan lisensoinnin käytännöistä ja rooleista. Samoin materiaali voi antaa työkaluja, jos haluaa hyödyntää omaa IP:tä muiden sisältöjen avulla”, Jani Jalonen sanoo.

Lisätietoja

Business Finland teetti selvityksen monistettavien sisältöjen lisensointiekosysteemistä. Sen toteuttivat Jani Jalonen (Grand Music Consulting) ja DMF Business Design.

Selvitys: Licensing ecosystem of creative content industries. Value, Data & Money Flows: Audiovisual, Literature, Games, Music.

Lue lisää lisensoinnista:

Uudenlainen yhteys – Shine-kumppanuustapahtuma toi monistettavien sisältöjen tekijät yhteen

Lisensoinnin ABC – mitä lisensointi on ja miten sillä hankitaan tuloja?

‍

‍