Music x Median uusi toimitusjohtaja Kaisa Rönkkö unelmoi yhteiskunnasta, jossa luovien alojen ja kulttuurin ei tarvitse perustella olemassaoloaan päättäjille yhä uudelleen. “Unelmassani luovat alat nähdään merkittävänä osana taloutta ja niihin investoidaan.”
Music x Median pieni toimisto on Helsingissä legendaarisen Tavastia-klubin talossa. Sisäänkäynti on Tavastian ovenpielessä, ja se on saanut oman osansa rock-yleisön jättämistä jäljistä.
Se on hyvä merkki – täällä on taas elämää. Koronavuosien aikana keikkapaikat ja konserttisalit pysyivät suljettuina, ja alan ahdinko vei monelta työpaikan.
Yksi kulttuurialan esitaistelijoista kriisin aikana oli Kaisa Rönkkö, joka kokosi alan toimijoita ratkomaan yhteistä haastetta ja vetosi aktiivisesti päättäjiin. Tuolloin Kaisa Rönkkö oli Music Finlandin toiminnanjohtaja ja Music x Media -tapahtuman hallituksen puheenjohtaja.
”Korona-aika yhdisti meitä luovien alojen toimijoita. Oli ikään kuin yhteinen vihollinen. Siinä poikkeustilanteessa minulle alkoi valjeta, miten yhteiskunnassa ajatellaan kulttuurista ja luovista aloista ja niiden vaikutuksesta.”
Kuva ei ollut kaunis. Rönkkö havaitsi, että toimintaedellytyksistä, tuesta ja huomiosta sai taistella. Luovien alojen ja kulttuurin olemassaolon oikeutusta joutui kriisin keskellä perustelemaan päättäjille.
”Se tapa, jolla taiteesta ja kulttuurista puhutaan vaikuttaa kuvaan tästä teollisuudenalasta ja näistä ammateista. Tämä on työllistävää taloutta, mutta päädymmekö otsikoihin vain kun on jokin selkkaus tai vastakkainasettelu? Tähän mielikuvaan meidän pitää myös itse pyrkiä vaikuttamaan.”
Kaikkien luovien alojen äänet on saatava soimaan yhteen, jotta viesti kuuluu
Moniin eri järjestöihin ja ammattikuntiin jakautunut musiikkiala on epäyhtenäinen joukko, luovista aloista kokonaisuutena puhumattakaan. Viestit eivät itsestään kulje siilojen välillä, eikä vahvaa yhteistä ydinviestiä ole Kaisa Rönkön mielestä vielä saatu esiin.
“Halusin aloittaa Music x Median kehittämistyössä, sillä uskon, että juuri nyt on oikea aika pyrkiä lisäämään eri alojen välistä dialogia, yhteistyötä ja liiketoimintaa, lunastaa täysi potentiaali. Todistaa, että olemme vieläkin enemmän osa suomalaista elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikkaa kuin aikaisemmin.”
“Koen myös, ettemme me kulttuurialalla ole olleet tarpeeksi dialogissa muun yhteiskunnan kanssa.”
Music x Media on kasvanut ja kansainvälistynyt
Syyskuusta 2022 alkaen Kaisa Rönkkö on ollut Music x Median toimitusjohtaja.
Music x Media on musiikin ja musiikkia hyödyntävien alojen suurin ammattilaistapahtuma Suomessa. Vuonna 2022 Music x Media laajeni nelipäiväiseksi jättitapahtumaksi, jonka seminaari- ja paneeliohjelma oli ällistyttävän monipuolinen ja kansainvälinen.
Music x Media (aikaisemmin Music & Media) järjestettiin vuonna 2022 33. kerran. Tamperelaisten musiikkialan aktiivien vuonna 1989 ideoima tapahtuma on siirtynyt uuteen omistukseen vuonna 2017. Sen taustalla ovat Tampere-talo, Tiketti, Sublime Music Agency ja Fullsteam-yritysten perustajana tunnettu Rauha Kyyrö.
Musiikin vienninedistäjä Music Finland on tapahtuman strateginen kumppani, ja se tuotti lähes koko kansainvälisen ohjelman.
”Olin paljon mukana tämän vuoden ohjelmakokonaisuuden suunnittelussa, mutta varsinainen kehitystyö alkaa kuitenkin vasta nyt”, Kaisa Rönkkö sanoo.
Music x Mediasta kaikkien luovien alojen kohtauspaikka
Koronakriisi kiihdytti monia jo käynnissä olleita kehityskulkuja, kuten digitalisaatiota ja uudenlaisia ansaintamalleja. Rönkkö näki, että Music x Media -tapahtuman luonnetta voisi kehittää. Moni raportti ja tutkimus oli kertonut, että luovassa taloudessa tarvitaan alan sisäistä keskustelua, raja-aitojen kaatamista ja yhteistä tulevaisuustyötä.
”Me Music x Median tiimissä ja hallituksessa ajattelemme, että Music x Media on sellainen paikka ja ilmiö, jossa tämä voi toteutua. Meillä on kehitystyöhön vahva Tampereen kaupungin tuki ja olemme osa Tampereen elämystalouden kehittämisohjelmaa.”
Siilojen purkamista Rönkkö pitää yhtenä Music x Median tärkeimmistä tehtävistä. Se on ollut musiikkibisneksen tapahtuma, mutta hän haluaa kasvattaa sen kaikkien luovien alojen kohtaamispaikaksi, ja itse asiassa muidenkin alojen.
”Olen ollut useassa ministeriöiden työryhmässä pohtimassa luovan talouden kasvua ja koen, että nyt on velvollisuus yrittää itsekin toimia sen eteen ihan operatiivisesti. Esimerkiksi suomalaiselle musiikki- ja av-alalle avautuu valtavat mahdollisuudet nykyisessä toimintaympäristössä.”
Monipuoliset kiinnostukset näkyvät Kaisa Rönkön urapolussakin. Hän on ollut esimerkiksi erikoissuunnittelija pääesikunnan viestintäosastolla, orkesteriosaston johtaja Kansallisoopperassa ja kansainvälinen artistimanageri. Hän innostuu urheilusta ja ideoi Music x Mediaan vaikka keskustelun siitä, että NHL-kasvutarinoista voi saada mallia luovien alojen kansainvälisille menestyspoluille.
Rönkkö nimeää kunnianhimon ja kokeilunhalun saavutuksikseen.
”Olen ollut aika ennakkoluuloton. Toivon, että tämä työ antaa mahdollisuuden laajentaa ja päästä tutustumaan paremmin erilaisiin aloihin”.
Hän on puhunut Music x Median tulevaisuudenvisiostaan, ”World Economic Forumista luoville aloille”.
”Music x Media on fasilitaattori. Voimme tuoda ihmiset ja tahot yhteen ja löytää agendoja, joista voimme keskustella, ja myös sopia keskustelujen tulosten viemisestä käytäntöön. Toivon, että siitä muodostuisi Music x Medialle ympärivuotinen rooli. Haluamme vaikuttaa jatkuvasti, emme vain yhdessä vuosittaisessa tapahtumassa.”, Rönkkö sanoo.
Uusia yhteyksiä eri alojen rajapinnoissa
Musiikkialalla ja muillakin luovilla aloilla on Rönkön mukaan paljon uudenlaisia osaamistarpeita. Hänen mielestään ei tarvita niinkään kokonaan uusia ammatteja vaan sellaisia osaajia, jotka hallitsevat eri alojen käytännöt ja pystyvät yhdistämään esimerkiksi musiikin, kuvan, uusien digitaalisten alustojen ja jakelukanavien osaamista.
Tarvitaan myös muutoksen tulkitsijoita ja eri toimintaympäristöjen ja alojen välisten potentiaalien näkijöitä ja yhdistäjiä.
”Heille, jotka opiskelevat liiketaloutta, juridiikkaa, johtamista tai tuotantotaloutta pitäisi opettaa myös luovien alojen näkökulmaa ja kertoa alojen mahdollisuuksista.”
Parhaiden osaajien saamiseksi pitää Rönkön mielestä tarkastella muidenkin alojen koulutussisältöjä.
”Heille, jotka opiskelevat liiketaloutta, juridiikkaa, johtamista tai tuotantotaloutta pitäisi opettaa myös luovien alojen näkökulmaa ja kertoa alojen mahdollisuuksista.”
Luovat alat työllistävät välillisesti paljon esimerkiksi kansainvälisen lain ja liiketalouden asiantuntijoita.
”Tämäkin liittyy siihen, miten meidät nähdään valtionhallinnossa. Emme ole vain pieni pläntti yhden ministeriön alla, vaan luova talous tapahtuu monilla eri hallinnonaloilla.”
Rönkkö ei usko, että luovien alojen arvostus kasvaisi pelkästään sillä, että vaihdetaan päättäjät vaaleissa. Ymmärrys siitä, että kulttuuri ja taide ovat hyvän elämän edellytyksiä omaksutaan varhain.
“Haluamme vaikuttaa myös tulevien sukupolvien päättäjiin ja sijoittajiin, ettei kulttuurin ja luovien alojen olemassaoloa tarvitse aina vain perustella. Lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus löytää kulttuurista hyvän elämän lähde.”
Tarvitaan parempaa talousdataa ja ymmärrystä aineettomasta pääomasta
Taiteen ja kulttuurin tekijät kyllä osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun töissään, eikä luovien alojen bisnes toimi irrallisena ajan isoista haasteista. Kaisa Rönkkö mainitsee Kaija Saariahon Innocence-oopperan Sofi Oksasen librettoon, joka pureutuu kouluampumisen jälkeiseen traumaan.
Monet luovien alojen yritykset toimivat pioneerina uusien teknologioiden kehityksessä ja soveltamisessa. Suomalaiset peliyritykset tekevät kahden miljardin vuotuisen liikevaihdon. Innovaatioita ja kasvua syntyy, ja luova talous rakentaa kansainvälisiä verkostoja.
”Pitää pystyä tuottamaan taloustieteellisesti pätevää dataa ja tietoa siitä, mihin ja miten luoville aloille tehdyt investoinnit vaikuttavat.”
”Innovaatioista puhuttaessa en tarkoita ainoastaan Yousicianin ja Singan kaltaisia kansainvälisesti menestyneitä toimijoita, vaan laajalti rikastuvaa, monimuotoistuvaa uusien mahdollisuuksien ekosysteemiä”, Rönkkö täsmentää.
Luovien alojen arvostuksen nostamiseen tarvitaan Kaisa Rönkön mielestä myös lisää eksaktia tietoa.
”Pitää pystyä tuottamaan taloustieteellisesti pätevää dataa ja tietoa siitä, mihin ja miten luoville aloille tehdyt investoinnit vaikuttavat.”
Rönkkö puhuu nimenomaan investoinneista – julkiset tuet ja kannustimet eivät ole vastikkeetonta avustusta, vaan niillä on tarkoitus tehdä tuottavia asioita kansantaloudelle.
”Tässä unelmassani Music x Mediasta on hyvin vahvana lataus hyvästä elämästä ja siitä, että olemme osa taloutta: liiketoimintaan investoidaan, se on rahoittajille houkutteleva ala”, Rönkkö visioi.
Hän toivoo, että Music x Media kehittyisi foorumiksi, joka pystyisi uudistamaan suomalaista talouskäsitystä niin, että aineetonta pääomaa arvotetaan paremmin.
”Kyse ei ole vain abstraktista arvostuksesta vaan ihan käytännön toimista ja elinkeinopoliittisten työkalujen uudistamisesta. Esimerkiksi IPR:n arvoa ei tunnisteta taseessa. Eli yritykseltä voi vaikkapa jäädä saamatta hyvät lainaehdot, kun brändin tai sisällön aineettoman arvon vakuuksia ei huomioida”, Rönkkö selittää.
Monistettavissa sisällöissä huikea kasvupotentiaali
Kun Rönköltä kysyy luovien alojen tulevaisuuden näkymistä, hän nojautuu taakse tuolissaan ja katsoo etäisyyteen.
”Näen suuria mahdollisuuksia taiteiden välisessä yhteistyössä. Käytämme esimerkiksi jatkuvasti todella paljon audiovisuaalisia sisältöjä, ja tekijöillä on paljon tilaisuuksia saada sisältöjään esille. Mutta sopimuskäytännöt eivät ole kehittyneet samassa vauhdissa, emmekä ehkä ymmärrä aloina toisiamme tarpeeksi hyvin”, hän sanoo.
Säveltäjät joutuvat esimerkiksi pohtimaan, millainen on heille kannattava sopimuskäytäntö, kun tulee uusia julkaisukanavia ja -alustoja. Spotify, TikTok, Instagram, pelialustat, mobiilisovellukset ja metaversumit tarvitsevat sisältöihinsä jatkuvasti muun muassa musiikkia. Myös musiikin synkronointi eli mainokseen, tv-ohjelmaan, elokuvaan tai peliin liittäminen tarjoaa kasvumahdollisuuksia.
Sama koskee muun muassa visuaalisia ja tarinallisia sisältöjä ja niiden tuottajia.
”Siellä on merkittävät liiketoimintamahdollisuudet, mutta jotenkin pitäisi varmistaa, että se on kannattavaa säveltäjälle tai muulle luovalle tekijälle. Toivon, että Music x Medialla voisi olla rooli tässä, tukemassa tekijöitä ja sisällöntuottajia uusilla julkaisualustoilla”, Rönkkö sanoo.
Nyt on hyvä hetki määritellä uusi visio
Juuri nyt, epävarmuuden keskellä, on Rönkön mielestä hyvä hetki muuttaa rakenteita ja kenties ravistella myös kulttuurin rahoituksen status quota. Luovien alojen on tarjottava aktiivisesti omaa visiotaan.
“Kriisikin on aina mahdollisuus. Suuressa murroksessa menestyy se, joka pystyy siinä epäjatkuvuuskohdassa löytämään oikeutuksen ja olennaisen roolin. Tässä murroksessa olisi tilaisuus luoda myös uudenlaiset raamit suomalaiselle kulttuuripolitiikalle. Muutoksen täytyy kuitenkin lähteä sisältäpäin, alasta itsestään. Meillä tulee olla visio sekä kanavat ja valmius käydä ratkaisukeskeistä dialogia muun yhteiskunnan kanssa.”
Seuraava Music x Media 4.– 7.10. 2023
Lue lisää
Fact sheets päivittää luovien alojen tilastot ja luokitukset ajan tasalle
Mistä Screen Helsingissä puhuttiin? 6 kiinnostavaa teemaa keskusteluista
Selvitys luovien alojen ansaintalogiikan murroksesta koronapandemian jälkeen