Perttu Pölönen puhuu ja kirjoittaa tulevaisuudesta. Kuva Jarkko Mikkonen
Kysyimme futurologi-tietokirjailija-keksijä Perttu Pölöseltä, miten luovalla alalla työskentelevä voi valmistautua erilaisiin työn, teknologian ja yhteiskunnan disruptioihin.
Keksijä, tietokirjailija ja tulevaisuudentutkija Perttu Pölönen (28) on suosittu ja arvostettu puhuja. Hänet kutsutaan paikalle, kun tarvitaan tuoretta nuoren ihmisen näkökulmaa työn murrokseen, digitalisaation hajottaviin vaikutuksiin tai kulttuurin ja taiteen voimaan.
Tietokirjoissaan hän on käsitellyt taitoja ja työidentiteettejä, joita tarvitsemme tulevaisuudessa, kun asiantuntijoiden ja pian myös luovien osaajien työt hoituvat teknologialla.
1. Luovien alojen työ muuttuu digitalisaatiossa kovaa vauhtia, ja osa töistä katoaa. Mitä nyt kannattaa opetella?
“Kysyin kerran Googlen teknologiajohtaja Ray Kurzweililta, mitä taitoja nyt kannattaa opiskella. Hän vastasi, että filosofiaa ja taidetta, koska ajattelutaidot ja luovat taidot eivät koskaan vanhene. Hän ei siis sanonutkaan esimerkiksi, että opiskele lohkoketjuteknologiaa tai synteettistä biologiaa.
Pian koneet osaavat kirjoittaa itse oman koodinsa, ja jokainen voi ymmärtää mandariinikiinan puhujaa korvanappiin tulevalla reaaliaikaisella tulkkauksella. Oikeastaan molempia tehdään jo nyt. Mutta se mikä ei muutu, on että me luonnostamme koko ajan mietimme asioiden merkityksiä – mitä väliä tällä kaikella on.
Myös se että pystyy puhumaan samaa kieltä eri alojen ammattilaisten kanssa on itsessään tärkeä taito! Monet ongelmat ovat niin monimutkaisia ja viheliäisiä, ettei niitä voi ratkaista yhdestä asiantuntemuksesta, yhdestä näkökulmasta käsin. Eivät opettajat voi ratkaista kaikkia koulutuksen eivätkä lääkärit kaikkia terveydenhuollon ongelmia.
Luovat ja bisnesihmiset on tuotava keskustelemaan ja oppimaan toistensa kieltä, koska aidosti uusia asioita syntyy vain, kun eri kuplat ja kulttuurit kohtaavat. Muuten käy niin, että olemme keskenämme hyvin samaa mieltä siitä, mikä on ongelma, mutta emme sittenkään näe kokonaisuutta muiden kannalta ja määrittelemme ongelman väärin.
Kannattaa siis olla generalisti - niitä tarvitaan. Ei spesialisteissakaan ole mitään vikaa, mutta kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Monipuolisuutta ja monimuotoisuutta tarvitaan tulevaisuuden työssä.”
2. Mitkä asiat ja taidot tuovat merkitystä työhön ja työn tuloksiin tulevaisuudessa?
“Kun teknologian osuus kasvaa kaikessa toiminnassa, monessa työssä tullaan tarvitsemaan vastapainoksi inhimillistä puolta. Tällä hetkellä teknologia, erityisesti kuluttajateknologia ja some on sillä tavalla niskan päällä, että se koukuttaa, manipuloi ja hallitsee meitä.
Lähes kaikkeen pystyvä teknologia tavallaan pakottaa meidät pohtimaan ihmisyyttä, arvoa, ideoita ja asenteita. Siitä seuraa, että ihmisyyden arvo tulee nousemaan - teknologia ei ole arvokasta vain siksi, että se on uutta teknologiaa. Humanismi ja inhimillisyys ovat tulevaisuudessa kovaa valuuttaa.
Kun mietitään, mitä teknologialla pystytään jo tekemään, niin lopputuote on monesti lähes yhtä hyvä kuin ihmisen tekemä, emme enää pysty erottamaan sitä ihmisen tekemästä. Mutta kuvan, tekstin tai musiikin tehnyt ihminen voi kertoa, mikä on teoksen tausta ja merkitys. Hän voi tuoda kokemukseen sävyjä, enemmän relevanssia kuin kone. Luovan tekijän pitää siis kertoa syy toiminnalleen: miksi minä tein tämän eikä kone. Mitä tällä pyrin saamaan aikaan. Se on yksi taito, joka tulee korostumaan.”
3. Miten luovan yksinyrittäjän työ muuttuu, kun kaikki virtualisoituu entisestään?
“Yksinyrittämisen trendi ei ainakaan käänny, keikkatyö ja mikroyrittäjyys yleistyvät yhä. Työ tulee koostumaan yhä useammasta asiasta ja projektista, ja mikroyrittäjien joukko kasvaa muillakin aloilla.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että työhön voi ammentaa paljon sisältöä eri kontaktien ja vuorovaikutuksen kautta. Työtä ei pidä jäädä tekemään yksin. Vaikka ei olisi kiinteää työyhteisöä, myös vaihtuvat ja vapaamuotoiset yhteisöt ovat hyväksi. Informaalit tilat ja heikot siteet ovat niitä, joista usein syntyy uusia hankkeita ja ideoita. Monimuotoisuus tuottaa uusia näkökulmia ja ideoita.
Opiskellessani Piilaaksossa kurssillamme oli ihmisiä 40 eri maasta. Siellä ei ollut koskaan tylsää hetkeä!”
4. Mitkä muut globaalit kehityskulut tulevat vaikuttamaan luovaan työhön?
“Isot murrokset kiertotalous ja ilmastonmuutos, ja sitten yksi jonka voisi nostaa, on demografia, eli keitä meitä on maailmassa, minkä ikäisiä ja missä päin.
Yli puolet maailman väestöstä on alle 30-vuotiaita. Työelämässä maailmanlaajuisesti alle kolmekymppiset ovat pian yliedustettuina, samoin äänestäjinä ja kuluttajina! Kannattaa pohtia, mitä tämä tarkoittaa, jos toimii yhtään globaalissa kontekstissa.
EU:ssa on kaikkiaan yli 400 miljoonaa ihmistä, ja Afrikassa yli 800 miljoonaa alle 25-vuotiasta. Vuonna 2050 kolmasosa maapallon ihmisistä asuu Afrikassa.”
+1 Kun teknologia on jo nyt näin hallitsevassa roolissa, miten irtaudumme koukusta tulevaisuudessa, kun oppivat algoritmit tuottavat yhä taitavammin sitä, mikä addiktoi meitä eniten?
“Viimeistelen nyt kirjaa siitä mitä some tekee meille. Avaan teknologian etiikkaa: mitä tapahtuu, kun teknologia voi vaikuttaa meihin niin hienovireisellä tavalla, ettemme edes huomaa sitä.
On ollut silmiä avaavaa tajuta, että sosiaaliset mediat ja älylaitteet on viritetty täyteen koukuttavia elementtejä – jokainen ikoni, animaatio, väri ja algoritmi on valittu harkiten. Yhtiöt pyrkivät kehittämään toinen toistaan koukuttavamman alustan ja sisältövirran.
Mielihyvää tarjotaan niin paljon, että sitä on vaikea peitota millään muulla. Meitä hyperstimuloidaan huumorilla, näkyvyydellä ja muilla kiihokkeilla.
Jo 1970-luvulla länsimaisen ihmisen älykkyysosamäärä alkoi laskea. Onko sattumaa, että se tapahtui samaan aikaan televisionkatselun yleistymisen kanssa? Jos aivoja ei käytä, ne surkastuvat. Sosiaalisen median käyttö vähentää tutkimusten mukaan harmaan aineksen määrää aivoissa!
On syytä olla kriittinen sen suhteen, miten kaikki tämä muuttaa meitä. Vaikka ne somen mekanismit ja kikat nyt tunnistetaan, tieto ei välttämättä suojele käyttäjää. Alustayhtiöt ehdollistavat käyttäjiä heidän hyvinvointinsa kustannuksella, ja hyöty sataa alustayhtiöiden laariin. Jos tieto haitoista ei suojaa meitä, niin mikä neuvoksi?“
Perttu Pölösen Saisinko huomiosi -kirja ilmestyy joulukuussa 2023. Siinä hän käsittelee sosiaalisen median vaikutuksia yksilön psyykeen ja yhteiskuntaan.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.png)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.png)
.jpg)
.png)
%20(1).jpg)
.jpg)
