Selvitys: Kulttuuriala on kiinnostunut kasvusta ja myynnistä - vanhoja kasvua estäviä tapoja ja asenteita olisi syytä purkaa

Selvityksessä toteutettuun laajaan kyselyyn vastasi yli 1000 luovien alojen yrittäjää, freelanceria ja taiteilijaa sekä heidän asiakkaitaan. Kyselyyn osallistui toimijoita 18 luovalta alalta ympäri Suomen.

Selvityksen keskeisimmät löydökset ovat, että alalla halutaan puhua rahasta, ja että vanhoja kasvua estäviä tapoja ja asenteita olisi syytä purkaa. Lisäksi yrittäjien ja organisaatioiden pitäisi oppia toimimaan asiakaslähtöisemmin ja kehittää myynti- ja markkinointitaitojaan pysyäkseen mukana digitaalisessa kehityksessä.

Luovat alat ja kulttuuriala ovat digitaalisessa myynnissä selvästi jäljessä

Millaisia valmiuksia kulttuuri- ja luovien alojen toimijoilla on myydä palveluita digitaalisissa kanavissa tilanteessa, jossa myynti alasta riippumatta on siirtymässä yhä enemmän digitaaliseksi? Giglen selvityksen mukaan kulttuuripalveluita tarjoavat toimijat ovat selvästi jäljessä digitalisaatiosta, ja asenteet hidastavat alan mahdollisuuksia hyödyntää luovaa osaamista kannattavasti.

Kyselyn vastauksissa näkyy halu kasvattaa myyntiä ja löydettävyyttä digitaalisten ratkaisujen avulla, mutta niissä näkyy myös varautuneisuus uusia teknologioita kohtaan. Kuitenkin jo yli kolmannes (38 %) hyödyntää tekoälyä työssään ja vain pieni osa (6 %) ei ollut ollenkaan kiinnostunut hyödyntämään sitä.

Kuluttajat ovat jo tottuneet tilaamaan monet palvelut digitaalisesti, mutta kyselyn mukaan luovilla aloilla jopa 65 % myynnistä tehdään edelleen manuaalisesti puhelimella ja sähköpostilla. Alan toimiessa pääosin manuaalisesti, työn tuottavuus on heikkoa, mikä vaikuttaa myös työhyvinvointiin. Yrittäjälle digitalisoituva maailma voi aiheuttaa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta.

Useat kansainväliset raportit ennustavat kuitenkin suurta kasvua juuri luoville palveluille. ”Kulttuurialan toimijat ovat nyt vaarassa pudota kelkasta, mutta uusien teknologioiden myötä heille avautuu myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Alalla tulisi nyt tukea kasvuhalukkuutta, nähdä uhkien sijaan mahdollisuuksia ja rohkeasti tarttua niihin”, sanoo toinen Giglen perustajista, Inkeri Borgman.

Digiajan yrittäjyyteen kaivataan vetoapua

Yhtenä kasvun esteenä selvityksessä nousee esiin osaamisvaje myynnissä, markkinoinnissa ja oman osaamisen tuotteistamisessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kulttuuri- ja luovilla aloilla ollaan varsin avoimia tulevaisuuden kasvumahdollisuuksille. Halusta toimia asiakaslähtöisesti kertoo se, että yli puolet (58 %) kulttuuripalveluita tarjoavista on valmis muuttamaan sisältöjään kysynnän mukaan. Taiteilijoista ja muista luovan alan toimijoista 77 % on sitä mieltä, että rahapuhe ei vie taiteen uskottavuutta.

• Kyselyn mukaan valtaosa (75 %) vastaajista voisi mielestään panostaa enemmän myyntiin  ja markkinointiin, ja lähes puolet (40 %) kaipasi tukea digitaalisiin ratkaisuihin. Vain kolmannes (30 %) koki osaavansa myydä omia palveluitaan.

• Vain pieni osa (18 %) vastaajista kertoi keräävänsä ja hyödyntävänsä myynti- ja markkinointidataa, mikä viittaa siihen, että suurin osa toimii ilman dataohjattua päätöksentekoa.

• 65 % luovien alojen yrittäjistä tekee palvelumyyntiä edelleen manuaalisesti, puhelimella ja sähköpostilla, kun monet muut palvelut (esim. Wolt, Timma, Bolt) ostetaan jo digitaalisesti.

• 89 % on valmis julkaisemaan hintansa, vaikka tällä hetkellä hinnat ovat pääosin piilotettuja.

Lue lisää selvityksestä ja lataa koko raportti täältä.

Selvitys on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön osarahoittamaa OMA-hanketta, jossa kehitetään uusia ratkaisuja luovien palveluiden digimyynnin edistämiseksi. Kaksivuotisessa hankkeessa luodaan kaikille avoin digitaalisen myynnin ja välittämisen malli, jota kuka tahansa voi hyödyntää kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien kasvattamisessa.

‍

‍

‍