Tuore selvitys kertoo, että luovien alojen rahoituksessa on systeeminen ongelma

Maaliskuussa 2023 julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön selvitys “Julkisten rahoitusinstrumenttien toimivuus monistettavien sisältöjen rahoituksessa” kertoo että luovien alojen yritysten rahoituksessa on väliinputoajia ja pullonkauloja.

Syytä voi etsiä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivasta sekavasta rahoitusvalikoimasta (Business Finland, Finnvera, ELY-keskukset), mutta ongelma on sitä syvemmällä.

Luovan talouden liiketoiminta pohjautuu suureksi osaksi aineettomaan arvonluontiin, joka konkretisoituu esimerkiksi tuotemerkkeinä, patentteina ja tekijänoikeuksina (IP, Intellectual Property). Kirjallisuuden, musiikin, elokuvan, pelien tai xr:n alalla toimivat luovan talouden yritykset ovat tyypillisesti pieniä ja hyvin erilaisia keskenään, eikä niiden toiminta ole useinkaan tarpeeksi laajaa tai kehittynyttä TKI-rahoituksen saamiseksi. Itse sisällöntuotantoa taas ei voi rahoittaa, koska se vääristäisi kilpailua.

Monistettavien sisältöjen IP:n arvon määrittäminen on myös usein vaikeaa.

Rahoitusvälineet levällään?

Sinänsä rahoitusinstrumentteja on paljon ja monenlaisia, mutta esimerkiksi ELY-keskusten rahoituksen ja Business Finlandin Tempo-rahoituksen välissä näyttäisi olevan aukko varhaisen vaiheen kehittämisen rahoituksessa. Siihen putoavat aloittavat, potentiaaliaan vasta kehittelevät yritykset. Tukirahaa saa vasta sitten, kun on jo vakaalla pohjalla ja pystyy irrottamaan omia resursseja tuotekehitykseen ja tutkimukseen.  

Kärjistäen voi sanoa, että monistettavien sisältöjen raakilevaiheen ideoille tai yrityksille haetaan rahoitusta väärään aikaan väärästä paikasta.

Tilannetta voisi selvityksen tekijöiden mielestä helpottaa joko rahoittamalla raakilevaiheen hankkeita paremmin tai tarjoamalla yrityksille asiantuntijapalveluita ja tukea ideoiden kehittämiseen skaalautuviksi ja kaupallistettaviksi sisällöiksi.

Koordinoidaan rahoituksen lajit ja vahvistetaan IP-liiketoiminnan osaamista

Ratkaisuksi selvityksen tekijät suosittelevat, että vahvistetaan yksityisen ja julkisen sektorin rahoittajayhteistyötä, sovitetaan paremmin yhteen julkiset rahoitusinstrumentit ja esimerkiksi hyödynnetään tehokkaammin Finnveran lainoja ja takauksia sekä EU:n rahoitusinstrumentteja.

Selvityksessä nousi esiin myös monistettavien sisältöjen ekosysteemin heikkoja kohtia, esimerkiksi vakiintuneiden, IP:n kaupallistamista osaavien tuotantoyhtiöiden vähäisyys ja eräiden solmukohtien kuten hautomoiden, kiihdyttämöjen ja yritysneuvonnan vaillinainen rahoitus.

Selvityksen tekijät suosittelevat myös, että perustetaan rahoittajien yhteinen monistettavien sisältöjen osaajaverkosto.

Miten selvitys tehtiin

Selvityksen dokumenttianalyysissa tarkasteltiin aikaisempia selvityksiä luovien alojen rahoituksesta sekä analysoitiin tarkasteluun valittujen rahoitusinstrumenttien julkiset kuvaukset ja rahoitusehdot.

Haastattelut kohdistettiin sekä rahoittajien edustajille että luovien alojen yrityksille ja järjestöille.

Selvityksen toteuttivat 4FRONT Oy:n Vesa Salminen, Kalle Piirainen ja Heidi Uitto. Raportissa tarkasteltiin TEM:n alaisuudessa toimivien organisaatioiden tarjoamia rahoituspalveluita (Business Finlandin, ELY-keskusten ja Finnveran rahoituspalvelut sekä julkiset pääomasijoitukset).

Linkki selvitykseen: Julkisten rahoitusinstrumenttien toimivuus monistettavien sisältöjen rahoituksessa

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne
TEM
p. 029 506 3691