Kirjailija, käsikirjoittaja Katri Manninen tutkii tekoälyn mahdollisuuksia käsikirjoituksen kehittelyssä.
Tekoäly mullistaa käsikirjoittamisen siinä kuin koko mediamaailman. Katri Manninen kehottaa ammattikirjoittajia kokeilemaan tekoälyä ennakkoluulottomasti mutta pitämään oman, erottuvan tyylin ja brändin kirkkaana, sillä markkinoille tulee tulvimaan “valtavasti geneeristä p*skaa”.
Tuottelias Katri Manninen on syöksynyt ennakkoluulottomasti tekoälyn maailmaan yhtenä ensimmäisistä tv- ja elokuvakäsikirjoittajista Suomessa. Hän tekee parhaillaan Aalto-yliopistossa väitöskirjaa tekoälyn vaikutuksesta käsikirjoittajan työhön.
“Vertaan kahden tosielämän tv-sarjakonseptin kehittelyä. Toinen konsepti on tehty ilman tekoälyä ja toisessa käsikirjoittajat kokeilevat kehittelyä tekoälyn kanssa”, Manninen kertoo.
Manninen käyttää itse työssään jatkuvasti suuria kielimalleja kuten Claude 3 Opusta. Hän kerää prosessissa syntyvät kokemukset ja eri käsikirjoittajien bottikokeilujen datan.
Puhu kuin ihmiselle
Manninen on huomannut, että monet yllättyvät, kun tekoälyä ei käytetä kuin tietokoneohjelmaa vaan kuin ihmisassistenttia. Esimerkiksi synopsiksen laatiminen on Mannisen mielestä tylsää hommaa, jonka hän mielellään antaa tekoälyapurille.
“Tekoäly toimii kuin ihminen keskustelussa. Se on koulutettu ihmisten kirjoittamilla teksteillä miellyttämään ihmisiä ja noudattamaan ihmisen logiikkaa”, Manninen tähdentää.
Kielimallin kanssa chättäillään ja siltä pyydetään tekstejä - esimerkiksi kommentteja, tiivistelmiä, taustatutkimuksia, loppuraportteja, myyntipapereita, näkökulmia, vaihtoehtoisia ideoita.
“Kirjoittajana tekoäly on aloittelija, mutta sillä on tietoa suunnilleen yhtä paljon kuin netistä löytyy, esimerkiksi kaikki mahdolliset käsikirjoitusteoriat, rakenteet ja analyysit”, Manninen mainitsee.
Vuorovaikutusta, eläytymistä ja muita naisten taitoja
Manninen osaa selvästi ohjata tekoälyä hyvin tehokkaasti. Täsmällisiä, yksityiskohtaisia pyyntöjä ja ohjeita satelee tekoälyn promptiruutuun.
“Olen hyvä käskyttämään tekoälyä muun muassa siksi, että olen tottunut kuvittelemaan fiktiivisiä hahmoja. Määrittelen tarpeen mukaan erilaisia tyyppejä, joiden tiedot ja kirjoitustyylin tekoäly voi vastauksessaan omaksua”.
Tekoälyn jututtajina tehokkaita ovat ihmiset, jotka pitävät vuorovaikutuksesta ja erilaisiin hahmoihin ja näkökulmiin eläytymisestä. Manninen uskoo, että naisten on siksi helppoa omaksua tekoälyn käyttö.
“Voin todistaa, että jopa 80-vuotias naisrovasti oppii sen. Kun osaat puhua ihmisille ja antaa heille ohjeita, osaat käyttää tekoälyä”, Manninen sanoo.
Luo oma asiantuntijabotti ahkeroimaan
Eräs tapa, jolla Katri Manninen käyttää tekoälyä kirjoitusvaiheessa on bottien luominen. Esimerkiksi ChatGPT Plus - ja Poe.com-palveluissa voi luoda itse keinotekoisen persoonan eli botin, jolle määrää tarvittavia ominaisuuksia. Botti vastaa ja tuottaa tekstiä sille määritellyn roolin näkökulmasta.
Näin kirjoittajalla voi olla käytössään esimerkiksi asiantuntijan, jonkin alan konkarin tai vaikkapa erityisen kannustavan kirjoitusvalmentajan bottipersoonat.
Muutaman kymmenen euron kuukausimaksun satsaaminen edistyneeseen kielimalliin on Mannisen mielestä kannattanut.
“Säästän tekoälyn ansiosta aikaa, elämä on kiinnostavampaa ja vitkuttelen vähemmän”.
Tekoäly muuttaa koko media-alaa ja ansaintamalleja
Manninen nostaa esiin erityisesti kuvan, videon ja äänen generoinnin, joka on kehittynyt huimaa vauhtia.
“Pian kuka tahansa pystyy tekemään suhteellisen hyvän näköistä ja vakuuttavaakin videomateriaalia. Yhä useampi ihminen pystyy myös kirjoittamaan jonkinasteisia käsikirjoituksia. Tarjonta tulee räjähtämään käsiin”, Manninen ennustaa.
“Kirjoituskilpailuihin on jo alkanut tulla runsaasti tekstejä, jotka on tuutattu tekoälyllä”.
Tekoälyn myötä av-tuotantokustannukset laskevat ja kilpailu lisääntyy. Se supistaa myös käsikirjoituksen osuutta budjeteissa, Manninen uskoo.
“Minusta olisi ihanaa olla väärässä tässä asiassa.”
Manninen arvioi, että käsikirjoittajat joutuvat joko tekemään enemmän projekteja pienemmällä korvauksella tai keksimään kokonaan uusia ansaintamalleja. Yksi mahdollisuus on tuottaa tekoälyllä videosisältöjä itsenäisesti suoraan yleisölle, omille tilaajilleen.
Ammattikirjoittajana Katri Manninen itse haluaa varautua kirjoittamaan aikaisempaa nopeammin ja kiinnostavampaa, paremmin tarjonnasta erottuvaa tekstiä.
“Tärkeää on myös pitää huolta omasta kirjoittajabrändistään ja kontakteistaan. Viidensadan kohtalaisen hyvän käsikirjoituksen joukosta tilaaja todennäköisesti tarttuu ensin tunnetun tekijän tekstiin.”
Mitä tekoäly ei voi tehdä
Tekoäly tulee lähes kaikkiin elämänalueisiin ja teknologioihin, ja Katri Manninen uskoo, että siitä seuraa odottamattomiakin asioita. Jossakin vaiheessa sitten luultavasti kehitetään AGI, yleinen tekoäly eli vähintään ihmisen tasoisesti ajatteleva ja oppiva superäly. Sen vaikutuksia emme oikein pysty kuvittelemaankaan.
Tähän mennessä tekoäly on Mannisen mukaan parantanut hänen kirjoitustensa laatua ja nopeuttanut työtä monin tavoin. Rutiinityövaiheet voi ulkoistaa tekoälylle.
“Tekoäly ei kuitenkaan voi kokea elämää kirjoittajan puolesta eikä tuntea tunteita”, Manninen toteaa.
Hänellä on tapana opiskelijoita valmentaessaan perätä omia autenttisia kokemuksia. Hyvää tekstiä ei synny ihmiseltäkään viittailemalla vain kirjoihin, elokuviin, sarjakuviin ja muiden tuotoksiin.
“Sanon käsikirjoittajaopiskelijoille, että älkääs istuko katsomassa leffoja vaan menkää baariin, vetäkää pleksikännit, rakastukaa, erotkaa ja tapelkaa, jotta teillä on omia kokemuksia joista voi ammentaa.”
Tasapaksusta mössöstä erottuminen
Taianomaisen helppo tekstintuottaminen kiehtoo valtavaa joukkoa amatöörejä ja miksei ammattilaisiakin. Näin saadaan Mannisen sanoin valtavasti lisää “geneeristä paskaa”. Tekoälyyn tukeutuvien kirjoittajien tekstit ovat keskenään enemmän samankaltaisia kuin tavalliseen tapaan kirjoittavien. Tekoäly ei edistä massasta erottumista, koska se tuottaa vastauksissaan yleisimpien oppimiensa asioiden keskiarvoja.
Manninen uskoo, että aidosti tuoreet, elämänmakuiset tarinat tulevat aina erottumaan ja nousemaan geneerisen paskan yläpuolelle.
“Toistaiseksi vain ihmiset ovat niitä, jotka haluavat kuulla ja nähdä tarinoita, mennä leffaan ja striimata sarjoja”, hän huomauttaa.
Luova sisällöntuottaja, on aika ottaa tekoäly haltuun
Mannisen tärkein neuvo kirjoittajille on tutustua tekoälyyn ennakkoluulottomasti ja uteliaasti. Hän kehottaa kokeilemaan eri kielimalleja ja käymään tekoälyn kanssa samanlaista vuoropuhelua kuin kollegoiden kanssa.
"Kuvittele tilanne, jossa sinulla on käytössäsi kaikki maailman resurssit ja uskallat pyytää keneltä tahansa apua. Pyydä sitten samaa tekoälyltä ja katso, mitä tapahtuu."
Maksullisista versioista luovaan kirjoittamiseen sopivin ja edistynein tällä hetkellä on Claude 3.0 Opus. Claude-kielimallin muutkin versiot Haiku ja Sonnet ovat kokeiltavissa Poe.com-palvelussa.
Omaa luovaa työtään kannattaa suojella siten, ettei anna tekoälylle lupaa käyttää siihen lataamaansa tekstiä. Maksullisissa kielimalleissa tämä on mahdollista.
“Älä anna sille ideoita vaan imuroi sieltä ideoita”, Katri Manninen muistuttaa.
“Voit myös miettiä, mikä on omassa työssäsi puuduttavin ja ärsyttävin tehtävä ja pyytää tekoälyä hoitamaan sen puolestasi”, hän ehdottaa.
Voimme esimerkiksi ottaa tämän etähaastattelun tallennuksen litteroinnin ja antaa tekoälylle tehtäväksi luoda siitä juttu annetun mallitekstin tyyliin ja mittaan.
Ja näin Claude 3.0 Opus muotoilee Mannisen ydinsanoman:
"Tekoäly ei tee meistä tarpeettomia vaan se haastaa meidät kehittymään ja kirkastamaan omaa identiteettiämme käsikirjoittajina. Parhaimmillaan se vapauttaa meidät keskittymään siihen, missä olemme aidosti omintakeisia ja korvaamattomia – luovaan ilmaisuun ja tarinoiden kertomiseen."
(Jutun koostamisessa ja muokkaamisessa on hyödynnetty Anthropicin Claude-kielimallin eri versioita.)
Creative Finland toimii strategisessa yhteistyössä Business Finlandin sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.png)
.jpg)
.png){kind=logo}
.jpg)
.png)
