Kansainvälinen Iron Man -kilpailu vuonna 2023 toi Lahden kaupunkiin 6000 urheilijaa ja laajaa medianäkyvyyttä. Aluetaloudellisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa euroa. KUVA: JUHA-PEKKA HUOTARI /LAHDEN KAUPUNKI
Valtaosa suomalaisista asuu kaupunkialueilla, joiden roolin ennustetaan tulevaisuudessa korostuvan edelleen. Jokainen kaupunki haluaa olla voittaja elinvoimakilpailussa, joka käy niin kiivaana, että kaupunkitutkijat kritisoivat jo koko käsiteen tyhjyyttä. Keskustelu on tähän saakka ollut pitkälti talous- ja elinkeinovetoista. Tulevaisuuden elinvoimakilpailussa voittavat kuitenkin ne, jotka rakentavat kaupunkilaisille ja yhteisöille myös elämänlaatua. Tapahtumat ovat yksi tehokas työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Millainen mielikuva sinulle syntyy sanoista “elinvoimainen kaupunki”? Näetkö kesäisen, värikkään keskustan täynnä nauravia paikallisia ja muualta tulleita vierailijoita? Vai ehkä asuinalueen, jossa naapurit tervehtivät toisiaan, tai paikallislehden, jolle riittää uutisoitavaa kaupunkilaisten yhteisistä tempauksista ympäri vuoden? Kenties mieleesi nousee ihmisten ylpeys ja ilo asuinpaikastaan – täällä minä tykkään olla ja elää, suosittelen sinullekin!
Kaupungit ovat ihmisten kohtaamisen keskittymiä. Ne siis kilpailevat elinvoimassaan tavalla tai toisella aina ihmisistä. Viime vuonna toteutettu sote-uudistus siirsi merkittävän vastuun elinvoimasta ja hyvinvoinnista kaupungeille. Kaupunkien päivittyneen tehtävän myötä myös ymmärrys elinvoimasta pitää tuoda 2020-luvulle: elinvoima syntyy ihmisten jatkuvasta, vuorovaikutteisesta toiminnasta ja siitä yhteisölle syntyvistä pitkäkestoisista hyödyistä. Siis yhteisesti tavoiteltavasta elämäntavasta, jossa kaupunki tarjoaa alustan ja kaupunkilaiset luovat toteutuksen. Tapahtumat ovat tavoitteellisia kohtaamisia ja näin ollen tehokkaita elinvoiman vahvistajia sekä yhteisen elämäntavan ilmentäjiä.
Kasvava tapahtuma-ala toimii kaupungeissa ja palvelee kaupunkilaisia
Tapahtumat elinkeinotoimintana ovat kasvava tulevaisuuden toimiala, jonka toiminta keskittyy nimenomaisesti kaupunkeihin. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2023 julkaistussa selvityksessä Tapahtuma-alan toimialamääritys ja yhteydet kaupunkikehittämiseen ammattimaisen tapahtuma-alan tunnistetaan tuottavan 1,2 % Suomen BKT:stä ja työllistävän lähes 200 000 ihmistä. Tapahtumateollisuus ry:n vuonna 2020 toteuttaman toimialatutkimuksen mukaan toimialan senhetkinen kokonaisarvo oli 2,35 miljardia euroa.
Kun ihminen matkustaa kaupunkiin tai sen keskustaan, on liikkeellepaneva voima usein jokin tapahtuma, esimerkiksi kokous, konsertti, messut, teatterinäytös tai jääkiekko-ottelu. Tapahtumakävijä tarvitsee myös monenlaisia muita palveluita, jolloin tapahtumilla on aina vaikutuksia myös ympäristöönsä. Aiemmin mainitussa työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä todetaan, että yksi tapahtumaan kulutettu euro vastaa tapahtumatyypistä riippuen 3-6 euron kulutusta tapahtuman ulkopuolella, sen lähialueella. Rahaa liikkuu pääsylippujen ja muihin tapahtumaan kiinteästi liittyvien ostojen lisäksi siis myös majoituksen, joukkoliikenteen ja ravintoloiden sekä erilaisten muiden liitännäisostojen kautta – festarikävijä saattaa esimerkiksi tarvita reissullansa uudet kengät tai häävieras poiketa parturi-kampaamoon.
Tapahtuma-ala tuottaa tapahtumia ekosysteemisesti ja niiden arvo syntyy monimutkaisissa, monialaisissa verkostoissa. Yksittäisen tapahtuman taakse voi siis kätkeytyä jopa satoja pieniä yrityksiä, joista muodostuu yhdessä taloudellisesti ja työllisesti merkittävää toimintaa tuottava kokonaisuus. Tätä tietoa alueellisesti havainnollistamalla on voitu todeta, että jos tapahtuma-ala olisi yksittäinen yritys, kuuluisi se useiden alueiden suurimpiin työllistäjiin. Tapahtuma-ala on myös kasvanut viime vuosikymmenen aikana voimakkaasti ja trendi on yhä jatkuva. Ala kaksinkertaisti liikevaihtonsa vuosien 2012–2019 aikana ja uusia vakituisia työpaikkoja syntyi vuosittain yli tuhat.
Kaupungistuminen on yksi tapahtuma-alan kasvua vauhdittavista tekijöistä. Sen lisäksi tapahtumien kysyntää lisää ihmisten lisääntyvä vapaa-aika sekä kulutuksen painopisteen siirtyminen materiasta aineettomiin elämyksiin ja yhteisiin, ainutkertaisiin kokemuksiin. Samalla kun kuluttajien kiinnostus kasvaa, kasvavat myös heidän vaatimuksensa. Tapahtumien yleisöt ovat nykyään kokeneita tapahtumien käyttäjiä, jotka haluavat kaikilta osin aisteja hivelevän ja arjesta erottavan, mutta samalla turvallisen ja laadukkaan kokemuksen. Kävijöilleen merkityksellisin tapahtuma ei silti ole aina se tuotannoltaan kallein tapahtuma, vaan arvoa voidaan tuottaa myös muilla tavoin.
Tapahtumien laadulliset vaikutukset kaupunkiympäristöissä
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä tunnistettiin tapahtumien laadullisia vaikutuksia kaupungeissa. Näiksi lueteltiin esimerkiksi yhteiset kokemukset, jotka liittävät osaksi yhteisöä sekä kohtaamiset ja tunne siitä, että tunnemme lähiympäristömme ihmisiä. Tapahtumat luovat tilanteita, joissa ihmiset kokevat voivansa yhdessä vaikuttaa heille merkityksellisiin asioihin. Tapahtumat vahvistavat siis osallisuuden tunnetta, kiinnittävät yksilön yhteisöönsä ja rakentavat kokemusta yhteenkuuluvuudesta.
Tapahtuma on väline, jolla vaikutetaan päivittäiseen kaupunkikokemukseen. Kaupunki tai alue, jonka tapahtumatarjonta on monimuotoinen ympärivuotisesti, houkuttelee ihmisiä vierailemaan, mutta myös asumaan ja asettumaan. Omien arvojen ja kiinnostuksen mukaiset tapahtumat viestivät siitä, että täältä voisi löytyä juuri minuun vetoava ihmisten yhteisö, jolle samat asiat ovat tärkeitä. Aktivoiva, yhteisöön sitova ja yhteiseen kaupunkitilaan kutsuva tapahtumallisuus vahvistaa osallisuutta ja hyvinvointia eli toteuttaa kaupungin keskeistä tehtävää – ja vahvistaa samalla pitovoimaa.
Tapahtumat luovat kaupungille myös brändiä ja ulospäin näkyvää vetovoimaa toimien merkittävänä matkailun ajurina. Tapahtumat ja tapahtumallisuus ovat keinoja viestiä vaikuttavasti oman alueen erityispiirteistä ja kutsua ihmisiä kokemaan kaupunki itse.
Tapahtumien tuomaa rahaa ja kävijöitä on helppo laskea, kun taas osallisuuden ja imagon kaltaiset aineettomat hyödyt ovat vaikeammin mitattavissa. Laadullisten vaikutusten tunnistaminen ja mittaaminen ovatkin ensimmäiset askeleet niiden tavoitteelliseen kehittämiseen ja johtamiseen. Tätä ei ole kaupungeissa vielä ymmärretty laajasti, joten tässä piilee avain etumatkaan elinvoimakilpailussa!
Miten liikkeelle tapahtumien valjastamisessa elinvoiman hyödyksi?
Tapahtumat ovat tehokas ja monikerroksinen työkalu kaupungin elinvoiman kasvattamiseen. Oman alueen tapahtuma-alan toimijat ja ekosysteemi tulee aivan ensin tunnistaa, jotta niiden kehitystä voidaan vauhdittaa. Samoin tulee ymmärtää tapahtumien ympärivuotinen kokonaisuus ja niiden vaikutukset sekä johtaa niitä aktiivisesti päivittyvällä tiedolla.
Kaupunki voi mahdollistaa ja kannustaa tapahtumajärjestämistä monin tavoin, ja tuki voi olla muutakin kuin rahaa. Selkeät ohjeet ja sujuvat prosessit, toimivat tilat, tavoitteelliset kumppanuusmallit ja vapaaehtoispankit ovat monessa kaupungissa käyttöönotettuja ja hyväksi havaittuja tapahtumien tukemisen käytäntöjä.
Tapahtumapaikat ovat tapahtuma-alan “tehdashalleja”. Kaupungin tehtävä on varmistaa, että tarjolla on nykyaikaisia, toimivia tiloja, jotta noissa tehtaissa voidaan tuottaa laadukkaita kohtaamisia. Tapahtumapaikkojen lisäksi tapahtumajärjestämisen sujuvuus tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa laajemmin. Myös oheispalveluiden, kuten julkisen liikenteen tai majoituksen, tulee olla saavutettavaa ja sujuvaa. Esteiden poistaminen ja pitkäjänteinen, poikkihallinnollinen kehitystyö säteilee kaikenlaisen tapahtumakirjon ja sitä kautta kaupunkilaisten hyödyksi laajasti.
On tärkeää muistaa myös paikallisen ja omaleimaisen tärkeä arvo: juuri ne aidot ja erottuvat, paikallisilta paikallisille -tapahtumat luovat syvää kokemusta yhteisöstä ja “meidän kaupungin jutusta”. Pitkäikäisimmät suurtapahtumatkin ovat saaneet alkunsa ja kasvaneet juuri näistä asiastaan innostuneiden ihmisten alunperin pienistä tapahtumista, tuottaen kasvun aikana paikkakunnalle myös monenlaista osaamista ja omistajuutta – esimerkkejä tästä ovat vaikkapa Lahden Salpausselän kisat ja Seinäjoen Provinssi -festivaali.
Kaupunki on kaupunkilaisten omistama ja heitä varten - keskity siis ihmisiin, älä teollisuushalleihin. Selvitä, millaista elämänlaatua, elämäntapaa ja kaupunkikokemusta he odottavat. Ja muista, että tapahtumat kaikissa muodoissaan ovat tehokas väline kaupunkisi ympärivuotisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Lähteet ja lisää aiheesta
TEM, Kaupunkipoliitikan uusi alku -selvitys
TEM, Tapahtuma-alan toimialamääritys ja yhteydet kaupunkikehittämiseen
Tapahtumateollisuus ry:n ja Turun yliopiston toimialatutkimus, osat 1 ja 2
ETLA, Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa
Creative Finland toimii strategisessa yhteistyössä Business Finlandin sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
%20Disney_p.jpeg)
.jpg)
.jpeg)
%20(1).png)
