Selvitys: Tapahtuma-alaa ei tunnisteta elinkeinona, mikä on este kasvulle

Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jolla tunnistetaan tapahtuma-ala elinkeinona sekä toimijana kaupunkien toimintakentässä. Lisäksi selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kansallisen kaupunkipolitiikan tueksi sekä luoda pohjaa tapahtuma-alan liiketoiminnan tunnistamiselle, toipumiselle ja kehittymiselle koronapandemia-ajan jälkeen.

Tapahtuma-ala on palveluliiketoimintaa, joka toteutuu monimutkaisissa yritysverkostoissa

‍

Tapahtuma-alan liikevaihto Suomessa vuonna 2019 oli 2,35 miljardia euroa. Ala työllistää vakituisesti noin 20 000 henkilöä ja tilapäisesti 120 000–175 000.

Selvityksessä todetaan, että tapahtuma-ala on viime vuosikymmenten aikana syntynyt laaja toimiala ja elinkeino, joka ei ole vielä tullut kokonaisuutena määritetyksi tai tunnistetuksi yhteiskunnassamme. Näin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei myöskään ole voitu systemaattisesti tunnistaa. Koronapandemia ja vuosina 2020–2022 asetetut kokoontumisrajoitukset tekivät nämä ongelmat näkyväksi.

Selvityksessä tapahtuma-ala määritetään palveluliiketoiminnaksi, joka toteutuu monimutkaisissa yritysverkostoissa. Alan toiminnalle on ominaista työvoimaintensiivisyys, tilapäisyys, hajanaisuus ja monialaisuus. 

Tunnistamalla ja määrittämällä tapahtuma-ala, on sen kehitystä mahdollista vauhdittaa tavoitteellisesti. Esimerkiksi yleisötilaisuuksia sääntelevä lainsäädäntö ei tunnista tapahtuma-alaa elinkeinona, mutta aiheuttaa alan toimintaan usean eri lain kautta kohdistuvaa laajaa sääntelyä. Toimialan erityispiirteiden huomiointi on edellytys alan kasvun ja työllisyyden vahvistamiselle, selvityksessä todetaan.

Kaupungit ovat edelläkävijöitä tapahtuma-alan merkitysten ja vaikutusten tunnistajina

Selvityksen mukaan yhteiskunnan toimijoista kaupungit ovat nopeimmin tunnistaneet tapahtuma-alan merkityksen. Kaupunkien välillä kuitenkin on eroja siinä, miten ne tunnistavat ja mittaavat tapahtumien vaikutuksia talouteen, imagoon ja identiteettiin sekä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. Kaupungit myös hyödyntävät eritasoisesti tapahtumia näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Tapahtumien vaikutusten mittaaminen ja tietopohjan kartuttaminen parantaisivat tiedolla johtamista. Kotimaisilla tapahtumilla ja Suomeen saatavilla kansainvälisillä suurtapahtumilla on keskeinen tehtävä uusien kaupunkilaisten ja kansalaisten sekä merkittävien matkailijavirtojen houkuttelussa. Tapahtuma-alan ja kaupunkien saumattoman yhteistyön vahvistaminen on tärkeää muun muassa kansainvälisen kilpailun kannalta.

‍

Lue selvitys: Tapahtuma-alan toimialamääritys ja yhteydet kaupunkikehittämiseen

‍

Lisätiedot:

neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne, TEM, petra.tarjanne(a)gov.fi

johtava asiantuntija Katja Palonen, TEM, katja.palonen(a)gov.fi

asiantuntija Kati Kuusisto, Tapahtumateollisuus ry, kati.kuusisto(a)tapahtumateollisuus.fi

toimitusjohtaja Sami Kerman, Tapahtumateollisuus ry, sami.kerman(a)tapahtumateollisuus.fi

‍