Yli 1000 luovan alan toimijaa kiinnostui kasvusta – “Taide ja rahapuhe kuuluvat yhteen”

Luovien palveluiden merkitys talouskasvulle  

Suomen talouskasvu on kansainvälisessä vertailussa muita maita jäljessä, eikä aiemmin vahvasti tuottavaan teollisuuteen nojannut strategia enää toimi.

Luova ajattelu ja teknologiaosaaminen ovat kansallisia vahvuuksiamme, kun nopeasti digitalisoituva maailma pakottaa meidät etsimään uusia tapoja pysyä kilpailussa mukana. Yhdeksi tärkeimmistä kasvumahdollisuuksista Suomessa on tunnistettu aineeton pääoma, esimerkiksi palvelut, brändit, informaatio ja tekijänoikeudet. 

Luovilla aloilla on keskeinen rooli tässä kasvutarinassa, erityisesti luovien palveluiden osalta. Esimerkiksi elämykset, esitykset, työpajat ja konsultointi ovat palveluita, joita luovan alan toimijat voisivat hyödyntää monipuolisemmin liiketoiminnassaan.

Muutos digitaaliseen ympäristöön avaa mahdollisuuksia  

OMA-hankkeen selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kyselyn ja asiantuntijahaastatteluiden kautta alan nykytilanne ja kasvun mahdollisuudet digitaalisessa ympäristössä. Kokonaisuudessa tarkasteltiin erityisesti luovien palveluiden myyntiä ja markkinointia digitaalisilla alustoilla. Muutos manuaalisesta digitaaliseen on osittain pakon sanelema, mutta se avaa myös monia kasvun mahdollisuuksia ekosysteemin kaikille kerroksille.

Kyselyssä yli 1000 luovan alan ammattilaista ja heidän asiakastaan kertoivat, mitä palveluita he myyvät, ostavat ja välittävät – ja mistä kanavista. Miten palvelut hinnoitellaan ja mitä tukea osaamiseen kaivataan? Mistä kanavista palveluita halutaan ostaa? Kysely kattoi 18 toimialaa, ja siihen vastasivat yrittäjät, taiteilijat, välittäjät sekä palveluita tilaavat toimijat, kuten kunnat, yritykset ja organisaatiot. 

Tulokset yllättävät: Millaiseen muutokseen ollaan valmiita?  

Myyntiprosessien lisäksi kyselyn tulokset toivat esiin monia yllättäviä havaintoja asenteista:  

• Vain 4 % vastaajista oli sitä mieltä, että puhe rahasta vie taiteen uskottavuuden pois.
• 75 % voisi panostaa enemmän myyntiin ja markkinointiin.
• 80 % tilaajista ostaa palvelut suoraan yksittäisiltä tekijöiltä. 
• 93,5 % on täysin tai mahdollisesti valmis muokkaamaan palvelujaan kysynnän mukaan.

“Tulokset osoittavat, että rahasta puhuminen ei ole enää tabu luovalla alalla, ja palveluiden kysyntä tuo toimintaan merkityksellisyyttä. Tämä viittaa siihen, että alan toimijat ovat valmiimpia omaksumaan liiketoimintalähtöisen ajattelun kuin aiemmin on oletettu ”, sanoo Inkeri Borgman, hankejohtaja ja Giglen perustaja.

Selvitystyöstä saadun tiedon pohjalta hankkeessa luodaan kaikille avoin myynnin ja välittämisen malli, jota jokainen voi hyödyntää myynnin ja välittämisen kehittämisessä. 

Tilaa raportti ja ilmoittaudu webinaariin  

Syksyllä 2024 julkaistaan kyselytulosten pohjalta tiivis raportti (Key Findings), jonka voi tilata alla olevasta linkistä. Lisäksi järjestetään tuloswebinaari, jossa käydään läpi keskeiset löydökset. Organisaatiot voivat myös tilata kohdennettuja tulospaketteja, joissa syvennytään tarkemmin esimerkiksi tietyn toimialan mahdollisuuksiin.

Tilaa raportti ja ilmoittaudu webinaariin tästä linkistä.

Selvityksen taustalla OMA-hanke  

Kysely on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Next Generation EU:n rahoittamaa OMA-hanketta, jossa kehitetään uusia ratkaisuja luovien palveluiden digitaalisen myynnin ja välittämisen edistämiseksi. Kaksivuotisessa hankkeessa luodaan kansallinen malli, jota kuka tahansa luovan alan toimija voi hyödyntää kasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Selvityksen toteutti Giglen tiimi yhdessä hankekumppaniensa Teatterikeskuksen, muotoilutoimisto Hathuntersin, improvisaatioteatteri Stella Polariksen sekä tiedotus- ja kulttuurikeskus Luckanin kanssa. Kyselyä olivat tekemässä myös teatteritaiteen tohtori, dosentti Pia Houni ja ohjelmistoliiketoiminnan emeritusprofessori Jyrki Kontio. 

Lisätiedot: Salli Raeste, OMA-hanke, salli(at)gigle.fi, 050 324 6768

‍