Pandemia aiheutti murroksen luovien alojen ansainta­logiikkaan – muuttuivatko toimintatavat lopullisesti?

Aineettomia oikeuksia tutkiva instituutti IPR University Center on selvittänyt, miten Suomen luovien alojen toimijat pystyivät hyödyntämään digitaalisia etäpalveluita ja muita uudenlaisia toimintatapoja pandemian mullistuksissa.

Uudet toimintatavat kompensoivat pandemian ajan menetyksiä vain osittain

Selvitys tarkastelee, millaisia muutoksia tehtiin ja miten ne ovat vaikuttaneet luovien alojen kehitykseen. Vaikka verkkopalvelujen käyttö teosten levittämisessä on yleistynyt, vain alle puolet (41 prosenttia) vastaajista oli saanut ammatillisia tuloja niistä. Tärkeänä tulonlähteenä näitä piti vain 30 prosenttia vastaajista.

Vastaavasti 34 prosenttia vastaajista koki uusien toimintamallien ja verkkoalustojen helpottaneen taloudellista selviytymistä pandemian aikana (esim etäluennot, etäesiintymiset).

Selvä enemmistö (78 prosenttia) kyselyn vastaajista arvioi uusien toimintatapojen jäävän käyttöön myös pandemian jälkeen.

Digitalisaatio tuottaa paineita luoville sisällöille ja tekijöille

Digitalisoinnin myötä tekijät ja yritykset kohtasivat esimerkiksi uudenlaisia digitaalisen sisällön tekijänoikeuteen ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä haasteita. Verkkoalustoille tuotettavassa sisällössä syntyy uudenmuotoisia teoksia ja tekijänoikeuksia, joista on sovittava erikseen, mahdollisesti usean osapuolen välillä.
Yleisesti tekijänoikeuksista ei vastaajien mielestä sovita etukäteen riittävän tarkasti ja kattavasti.

Nykyiset suoratoistopalvelujen toimintamallit tuotiin vastauksissa esiin tekijän tuloja vähentävänä seikkana. Korvausten ei koettu jakautuvan reilusti tekijöiden, tuottajien ja teosten levittäjien kesken.

Selvityksen vastauksissa nousi esiin kysymys siitä, mitkä sisältötyypit pärjäävät digitaalisilla alustoilla: ajavatko tv-sarjat elokuvien ohi, tai ohittavatko äänikirjat ja podcastit luettavat sisällöt?

Vastauksissa pohditaan myös, minkälaiset tekijät pärjäävät, ja muuttaako digitalisoituminen myös luovan tekijän toimenkuvaa tai omakuvaa. Esimerkiksi artistin henkilöbrändin merkitys on noussut, ja musiikin tulkitsijasta tai kuvataiteilijasta tulee usein myös somesisällöntuottaja. Sen koettiin osittain kaventavan luovaa tekemistä ja muuttavan ammatti-identiteettiä.

Toisaalta digiteknologioiden rooli oman alan kehityksessä arvioitiin erityisen tärkeäksi koko vastaajajoukon keskuudessa. Somen kaupallisen käytön nimesi tärkeäksi 65 % vastaajista, teosten jakelun suoratoistopalveluissa 57 %, ja verkkokaupat ja digitaaliset esittelytilat olivat tärkeitä 56 prosentille. Esimerkiksi kuvataiteen verkkomyynti kasvoi pandemiarajoitusten aikana.

Selvitys valaisee luovien alojen omia kokemuksia murroksesta

OTT Tuomas Mattilan tekemän selvityksen taustakyselyyn vastasi yli 130 luovien alojen tekijää ja noin 20 järjestöä ja organisaatiota. Selvitystä havainnollistetaan tapauskertomuksilla ja haastatteluilla.

Mattila sisällyttää selvitykseen kappaleen tekijänoikeuskysymyksistä digitalisaation näkökulmasta.

Lue selvitys Luovien alojen ansaintalogiikan murros  

IPR University Center ipruc.fi

Muita luovien alojen tutkimuksia ja selvityksiä

‍