Mistä Screen Helsingissä puhuttiin? 6 kiinnostavaa teemaa, jotka muovaavat av-alan tulevaisuutta

Screen Helsinki on uusi audiovisuaalisen alan johtava ammattilaistapahtuma ja jatkoa tutulle, pitkän historian omaavalle Media & Messagelle. Elokuun lopulla Helsingissä järjestetyssä ammattilaistapahtumassa nostettiin esiin aiheita, jotka koskettavat alan kehitystä. Asiantuntijat ja alan toimijat kokoontuivat kertomaan omia näkemyksiään ja jakamaan hyväksi todettuja menestyksen reseptejä.

1. Av-alan tulevaisuutta rakennetaan uudella yhteistyömallilla

Päivän ohjelma alkoi alan tulevaisuuteen vahvasti vaikuttavalla aiheella; kasvusopimuksella. Vuoden 2022 alussa aloitettu prosessi saavutti välitavoitteensa, kun elinkeinoelämä luovutti kasvusopimusluonnoksen ministeriöille.

Elinkeinoelämän toiveet vastaanottivat Petra Tarjanne Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Kimmo Aulake Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

“Valitsimme av-alan kasvusopimuksen pilotiksi, koska olemme tunnistaneet TEM:issä av-alan valtavan potentiaalin. Ei ole kyse vain tuotantoyhtiöistä, vaan koko ekosysteemistä, jonka arvo tälläkin hetkellä on varmasti yli kaksi miljardia euroa.“, taustoittaa Petra Tarjanne.

Kasvusopimuksen tavoitteena on tukea alan yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Apfin Laura Kuulasmaa, Ilkka Rahkonen ja Henna-Riika Ruotsalainen kertoivat, millaisia käytännön toimia on tunnistettu, jotta tavoitteisiin päästään ja millainen on uusi av-alan kasvusopimus.

Kimmo Aulake summaa av-alan roolin isommassa kuvassa näin: “Tässä maailmantilanteessa resilienssiä tarvitaan. Av-alan sisällöt, viestit ja narratiivit tuovat sitä meille kaikille. Se tuo työpaikkoja, se tuo kasvua, tästä on hyvä jatkaa.”

Katso koko julkistus youtubesta

Lue lisää: kasvusopimus.fi

2. Vastuullisuus on otettava osaksi päivittäistä tekemistä

Vastuullisuusteema nousi esiin monesti päivän keskusteluissa. Se on aiheena monimuotoinen sisältäen niin sosiaalisen kuin ekologisen vastuun. 

Suomesta maailman vastuullisin tuotantomaa -keskustelussa mukana olivat ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed, muutos- ja strategiakonsultti Henna-Riika Ruotsalainen, Karhu-ryhmän entinen johtaja ja nykyinen stressinhallinnan kouluttaja Harri Gustafsberg sekä Flow Festivalin ja Assemblyn vastuullisuusstrategioiden kehittämisestä vastannut Emilia Mikkola.

Puhujat olivat yksimielisiä siitä, että vastuullisuus on nykypäivänä normi, ja että sen pitäisi näkyä produktioiden kaikilla tasoilla, ei vain strategiasta puhuttaessa. Vastuullisuuteen erikoistunut tapahtumajohtaja Emilia Mikkola peräänkuulutti konkreettista tekemistä: “Vastuullisuuden toteuttaminen esimerkiksi tapahtumatuotannossa ei vaadi isompaa budjettia.” 

Sosiaalinen vastuu nousi esiin Metropolia-ammattikorkeakoulussa tehdyn diversiteettitutkimuksen tuloksissa. Tutkimuksesta kävi ilmi muun muassa, että Suomessa elokuva- ja sarjarooleissa vain noin 1-3% on vähemmistöjen edustajia (2020). Miesten ja naisten määrä rooleissa on lähes yhtä suuri, mutta muunsukupuolisten ja muiden vähemmistöjen osuus todella pieni. Lisäksi vähemmistöille annetut roolit liittyivät lähes aina henkilön etnisyyteen, vammaan tai muuhun ominaisuuteen.

Ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed piti tärkeänä, että asiaa tutkitaan, mutta muistutti, ettei kyse ole vain roolituksista. “Meillä on valta kertoa tarinoita ja päättää kenen tarina kerrotaan tai ei kerrota. On tärkeää huomata, kuka jää ulkopuolelle. Myös käsikirjoittajissa ja tuotantoryhmissä pitäisi olla monimuotoisuutta”, hän huomautti.

3. Yksi suomalainen vastaa kymmentä amerikkalaista

Miltä kotimaisten tuotantojen menestys näyttää globaalilla markkinalla? Pekka Strang haastatteli aiheesta ruotsalaisnäyttelijä Ivan Mathias Peterssonia (mm. Nyrkki, Gåsmamman), irlantilaistuottaja David Collinsia (mm. Rakkaani merikapteeni) ja intialaista Netflix-koomikko Aditi Mittalia (mm. Suomi koomikoiden silmin). Työnsä kautta suomalaiseen av-alaan tutustuneet näyttelijät kehuivat suomalaisten osaamista ja tehokkuutta vuolaasti. 

“Amerikassa tuotantotiimi on moninkertainen, mutta suomalaiset pystyvät ammattimaisesti hoitamaan koko tuotannon huomattavasti pienemmällä henkilömäärällä.”, kuvasi Collins. Myös Mittal oli vaikuttunut siitä, miten pienellä tiimillä, mutta ammattimaisesti Suomi koomikoiden silmin -sarjaa tehtiin. 

Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin vaikeaa korkeampien tuotantokustannusten, palkkatason ja riittämättömän rahoituksen takia. Päivän aikana puhuttiin myös työssä jaksamisesta. Voiko Suomi kilpailla halvempien tuotantomaiden kanssa työhyvinvoinnin kustannuksella?

Toimivalla yhteistyöllä voidaan saavuttaa paljon. David Collins sivusi puheenvuorossaan kansainvälisten yhteistuotantojen rahoitusta:

“Yhteistuotannot toimivat, jos projektissa on yhteinen luova panos ja tavoite. Klaus Härön uusimmassa Nyrkki-elokuvassa meillä oli 19 rahoitustahoa eri maista ja silti onnistuimme keskittymään luovuuteen. Jos tuotantoja tehdään vain rahoitus mielessä, lopputuloksesta tulee tylsä.”

4. Menestys on arkisia asioita

Kansainväliset vieraat puhuivat myös omasta menestyksestään. Ivan Mathias Petersonille menestys on hyvin yksinkertaista: “Koin menestyneeni, kun sekalaisten töiden ja suoraan sanottuna paskamaisten vuosien jälkeen palasin näyttelijänuralleni ja aloin saada tasaisesti kiinnostavia rooleja – ja kohtuullista palkkaa.  

Aditi Mittal kokee, että menestys on muuttuva käsite, mutta myös hyvin arkinen asia: “Se, että voin matkustaa niinkin kauas kuin Suomeen kokemaan uskomattomia asioita, ja sitten palata kotiin Intiaan kertomaan siitä perheelleni ja halaamaan koiriani, on menestystä.”

Mittal haluaa rohkaista ihmisiä tarttumaan ennakkoluulottomasti erilaisiin ideoihin: “Ideologiani sanoa kyllä kaikkeen miettimättä sen tarkemmin olenko hyvä juuri tässä asiassa on vienyt minua eteenpäin kiinnostaviin projekteihin. Haluaisin kannustaa ihmisiä kokeilemaan asioita oman osaamiskuplan ulkopuolelta.”, sanoo Mittal.

Menestyksestä puhuttiin myös Menestyksen resepti -puheenvuoroissa. Tuotantoyhtiö Aamun Jussi Rintamäki ja Emilia Haukka ovat juuri saavuttaneet pitkän työn tuloksena Cannesissa Grand Prix -voiton Juho Kuosmasen ohjaamalla Hytti nro 6 -elokuvalla. He summasivat oman menestyksensä näin: 

“Kun Juho Kuosmanen vielä kansainvälisten palkintojen ja suitsutuksen jälkeen laahustaa toimistoomme kahville, silloin koemme menestyneemme.”

Monet omista menestystarinoistaan kertovat myyjät tai tilaajat kertoivat Menestyksen resepti -puheenvuoroissaan tunnistavansa menestyskonseptin heti, ja viimeistään tietynlaisena valona ostajien ilmeessä. Menestyksen resepti sarjatuotannoissa näyttää olevan yksinkertainen: Uniikki, monenlaisia ihmisiä puhutteleva ja koskettava aihe sekä hyvät yhteistyökumppanit. 

5. Kotimaiselle elokuvalle on kysyntää

Elokuva-alan rahoittajat ja levittäjät vakuuttivat omissa puheenvuoroissaan kotimaisten tuotantojen merkittävyyttä. 

Nordisk Film esitti tuloksia omasta tutkimuksestaan josta kävi ilmi, että Suomi on Saksan ja Ranskan jälkeen maa, jossa katsotaan eniten kotimaista elokuvaa. “Kotimaisen elokuvan rahoitus sen sijaan laahaa säälittävän matalalla.”, totesi Nordisk Filmin Katarina Nyman.

Elisa Viiteen Ani Korpela oli samaa mieltä, että suomalaiset haluavat katsoa suomalaista ja nähdä itselle merkityksellisiä asioita. “Haluamme tekemiseen tuoda jatkuvuutta, vaikka kehitys ei aina ole lineaarista. Sisältöstrategiassamme on aina ollut ytimessä kotimaiset sarjat. Haluamme jatkossakin olla merkittävä rahoittaja ja luotettava kumppani.”

6. Av-ala puhaltaa yhteen hiileen

Loppuunmyyty katsomo ja osallistujien laaja kirjo kertoi kiinnostuksesta alan kehitykseen. Alan yhtenäisyys ja halu kehittyä tuli päiväohjelman lisäksi esiin myös illan palkintojenjaossa. Hanna Vuorinen Business Finlandista kuvasi tunnelmia näin:

“Tapahtumassa oli aistittavissa selkeä yhteenkuuluvuuden mentaliteetti. Alan pienet ja suuret toimijat genrestä riippumatta tunsivat rakentavansa yhteistä tulevaisuutta.”

Lue palkinnonsaajista täältä

‍