Kuva: Paavo Lehtonen
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon hankejohtaja Kaarina Gould vastaa Creative Finlandille neljään kysymykseen – ja sitten vielä yhteen.
1. Mitkä tekijät määrittelevät kaupungin vetovoimaa turistien ja myös asukkaiden silmissä nyt ja tulevaisuudessa?
”Jo nyt niin matkakohteiden kuin työ- ja asuinpaikkojen valinnassa painottuvat puhtauden, turvallisuuden ja toimivuuden kaltaiset teemat. Helsinki on niissä vahvoilla. Tulevaisuudessa nämä korostuvat varmasti entisestään. Niin matkailijoita kuin nykyisiä ja tulevia asukkaitakin ajatellen yhtä tärkeää on luoda puhuttelevia muistijälkiä, iloa ja yllätyksiä. Niitä synnyttävät elävä monikerroksinen kulttuuritarjonta, kaunis kaupunkiympäristö, omintakeinen ruoka, mieleenpainuvat kohtaamiset. Meillä on tosi paljon varaa tehdä rohkeita irtiottoja.”
2. Helsingin uusi design- ja arkkitehtuurimuseo haluaa olla maailman paras. Millainen on maailman paras museo?
”Todellakin tehdään maailman parasta, mutta paras ei välttämättä ole suurin ja laajin. Uskon, että Helsingin kontekstissa maailman paras on ihmisen kokoinen, lämmin ja lähestyttävä. Kun mietimme minkälainen olisi tulevaisuuden museo, nousee laadukkaan ja asiantuntevan museotyön lisäksi listalla kärkeen ajassa kiinni olevat tulkinnat ja oivaltava kerroksellisuus kerronnassa – niin, että niin arkkitehtuurin ammattilainen, kauneuden parissa hengähtäjä tai muotoilun yhteiskunnallisista vaikutuksista kiinnostunut löytää museon tarjonnasta oman kulmansa.
Suomen tarina eli se, miten olemme designilla ja arkkitehtuurilla rakentaneet tässä meidän haastavassa geopoliittisessa asemassa toimivan hyvinvointiyhteiskunnan on juuri nyt todella kiinnostava. Sen tarinan avaamisessa, ja sen kytkemisessä ajankohtaisiin globaaleihin ilmiöihin me olemme heittämällä maailman parhaita. Itselleni todella läheinen teema on designin ja ruuan liitoskohta, toivon että uudessa museossa tulee olemaan jotakin todella erityistä sillä rintamalla.”
3. Suomella on designmaan historia. Miten design voi auttaa yrityksen bisnestä tulevaisuudessa? Eli miten designiin panostaminen voi auttaa kasvua?
”Designin menetelmäthän ovat lähtökohtaisesti käyttäjälähtöisen ajattelun välineitä – käyttäjän saappaisiin asettumalla empatian kautta tavoitteen määrittämistä ja tuotteen, palvelun tai prosessin tekemistä testaten ja prototyyppejä tehden. Yhteisöiden ja yhteiskuntien pirstaloituessa ja polarisoituessa voi designajattelun hyödyntäminen olla avain erilaisten, niin sisäisten kuin ulkoisten käyttäjä- ja kohderyhmien ymmärtämiseen ja sitä kautta kestävän kasvun rakentamiseen. Uskon, että uusi museo voi olla monille yrityksille myös kiinnostava kumppani designmenetelmien näkyväksi tekemisessä.”
4. Miten mielestäsi luovat alat voisivat lisätä yhteistyötä yli genrerajojen?
”Näen ympärilläni koko ajan kiinnostavia poikkialaisia yhteistyökuvioita. Yksi upea esimerkki on Puistokatu 4, joka tuo tieteen ja taiteen tekijät yhteen akuuttien ilmastokysymysten äärelle. Pandemian aikana tapahtui tietenkin aika paljon käpertymistä, ja varsinkin kansainvälisen vuoropuhelun näivettymisestä olin huolissani – siihen meillä ei ole yhtään varaa.
Kutsuin juuri uuden arkkitehtuuri- ja desinmuseon suunnittelun tueksi monialaisen asiantuntijajoukon, josta olen todella ylpeä. Mukana on taiteen, designin ja arkkitehtuurin lisäksi osaajia esimerkiksi teknologian ja vastuullisuuden aloilta. Oma kokemukseni on, että huipputekijätkin ovat useimmiten innoissaan, kun heitä kutsutaan jakamaan ajatuksia oman hiekkalaatikon ulkopuolelle.”
+1 Mitkä ovat omat suosikkimuseosi maailmalla ja miksi?
”Minulla on vaikka kuinka monta suosikkimuseota, ja aika usein niihin liittyy joku muuhun kuin itse näyttelyihin tai sisältöihin liittyvä kokonaisvaltaisempi kokemus. Muotoilija ja kuvanveistäjä Isamu Noguchin elämäntyölle omistettu pieni museo ja sen puutarha New Yorkissa on kuin tilallinen meditaatio, palaan sinne aina uudestaan. Lontoon Tate Modernin jylhä teollinen mittakaava puhuttelee aina, ja yläkerran ravintolan ikkunapöydässä olen istunut tuntikausia lukemassa ja tuijottelemassa jokea ja ihmisvilinää.
Washingon DC:sssä muutama vuosi sitten avattu afroamerikkalaisen historian ja kulttuurin museo on upea, David Adjayen arkkitehtuuri onnistuu olemaan monumentaalinen, luomaan toisaalla hiljentymisen paikkoja ja toisaalla ostoskeskusmaisen kotoisan hulinan jossa perheet viihtyvät. Meillä Emma on ihan maailmanluokan museo, rakastan Aarno Ruusuvuoren betoniestetiikkaa, näyttelyt ja ohjelmat ovat todella kunnianhimoisia.”
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamista voi seurata osoitteessa: www.admuseo.fi
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpeg)
.png)
