Porrasmallilla kannattavaan kasvuun – Kasvu löytyy pk-yrityksistä, kun eri kasvuvaiheiden kriittiset tekijät huomioidaan

Suomessa yrittäjyyden edistämisen päämallit ovat sijoitus- ja velkavetoinen start up -sekä ”kuolemanlaaksoista” selviämisen yrittäjyysmalli. Kolmanneksi tieksi olemme olleet kehittämässä yritysten kannattavan kasvun porrasmallia yhteistyössä pk-yritysten kasvun vaiheet kokeneiden yrittäjien ja Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n kanssa. Huomiota kiinnitetään mm. yritystoiminnan varhaisvaiheisiin ja kasvun pullonkaulojen tunnistamiseen.

Mallin kullakin portaalla on kriittiset kasvutekijät, jotka on laitettava kuntoon, jotta kasvu käynnistyisi ja jatkuisi. Porrasmallin soveltaminen tuottaa alusta asti kestäviä työpaikkoja ja verotuloja. Tämä ei ole lainkaan huono asia kansantaloudellisesti arvioituna. Kannattavan kasvun porrasmallia ei ole aikaisemmin tutkittu yksityiskohtaisesti eikä kaikkia kasvun portaita ja niiden tekijöitä selvitetty, mutta Delfoi-tutkimusmenetelmän avulla on luotu käytännön käsikirja kannattavan kasvun porrasmallin soveltamiseksi.

Pk-yritysvaiheen kasvu on jaettu porrasmallissa kuuteen portaaseen

Porrasmalli sisältää kuusi erilaista kasvun vaihetta: käynnistysvaihe, kumppanuusvaihe, organisoitumisvaihe, ammattimaistumisvaihe, jatkuvan kasvun ja uudistumisen vaihe sekä jatkuvan kehityksen ja tuloksenteon vaihe.

Porrasmallin mukaan alkuportailla tärkeitä ovat yrittäjän persoona, myynti ja perustiimin rakentamiskyky. Melko pian johtaminen muodostuu pullonkaulaksi, ja kasvun esteeksi voi nousta myös yrittäjä itse. Esimerkiksi johtoryhmän perustaminen ja vastuun delegoiminen tulee välttämättömäksi kasvun edistämisessä jo noin 20 henkilön kokoluokan yrityksessä. Kyse on myös organisaation kyvykkyydestä yhdessä omaksua ja toimeenpanna kunkin vaiheen kriittiset kasvutekijät.

Keskimäärin eri portailla erittäin tärkeitä kriittisiä kasvutekijöitä ovat myynti ja johtaminen, asiakashankinta sekä strategisten tavoitteiden asettaminen ja strategian luonti. Ilman näiden kriittisten tekijöiden hallintaa kannattava kasvu ei käynnisty vaan yritystä uhkaa ylivelkaantuminen ja konkurssi.

Kasvun portaat ja portaiden kriittiset kasvutekijät

Huomio on siirrettävä pienten yritysten kasvupotentiaalin kehittämiseen

Porrasmalli on kehitetty, koska julkinen tuki Suomessa painottaa vähemmistössä olevia yli 50 henkilön kokoluokan yrityksiä, korostaa teknologia-, rahoitus- ja pääomalähtöisyyttä sekä varhaista kansainvälistymistä. Suomessa yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä on määrällisesti vain noin 1 %, Tämä on iso kansantaloudellinen ongelma ja estää vaurauden syntymistä ja kasvua Suomessa. Tosin nämä yritykset työllistävät hiukan yli puolet yritysten kokonaistyövoimasta.

Suurin osa luovien alojen yrityksistäkin on 1-5 hengen yrityksiä

Suomessa alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin 90 %, kun mukaan lasketaan myös maa- ja metsätalouden yritykset. Tähän joukkoon kuuluvat enimmäkseen myös luovien alojen yritykset. Oikein suunnatut kasvutoimenpiteet loisivat tästä 90 % yritysjoukosta useita uusia työllistäviä kasvuyrityksiä, jos niin haluttaisiin päättäjien toimesta.

Kannattava kasvu edellyttää huomion kiinnittämistä liiketoimintalähtöisyyteen - jossa ratkotaan kulloisenkin yrityksen konkreettisia kehitysvaiheen ongelmia - sekä asiakaslähtöisyyteen ja yrittäjyyteen kytkeytyen.

Kasvun pullonkaulat voidaan tunnistaa varhain tai välttää ennakoinnilla kokonaan

Vallitsevissa yrittäjyysmalleissa useamman vuoden tuotekehittelyvaihe ja toiminnan tappiollisuus hyväksytään luonnollisena yrittäjyyteen kuuluvana asiantilana jopa erään opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyyden korkeakouluopetusta ohjaavan keskeisen asiakirjan mukaan. Asiakkaita ja myyntiä tärkeämpinä rahoituskanavina pidetään rahoituskierroksia ja julkista tukea. Huomiota on kiinnitetty liian vähän yritystoiminnan varhaisvaiheisiin ja kasvun pullonkaulojen tunnistamiseen yritysten sisältäpäin.

Kannattavan kasvun kriittisiin tekijöihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota, eikä kriittisiä kasvun esteitä pyritä poistamaan ennakolta. Tarvitaan myös paikallistalouteen sidottua mikroyrittäjyystutkimusta. Sitä harjoitetaan Suomessa aivan liian vähän. Tästä johtuen luontaisia paikallisia liiketoiminnan etutekijöitä ei hyödynnetä riittävästi Suomessa.

Epävarmassa toimintaympäristössä oma tulovirta on varmin rahoituslähde

Ottamalla kannattavan kasvun mallin soveltaminen lähtökohdaksi voidaan tuottaa tulovirtaa yritystoiminnan alusta asti sen sijaan, että toteutetaan nykyisten yritysten ja yhteiskunnan velkaantumista lisäävien yritystoiminnan edistämisen malleja.

Tämä on entistä tärkeämpää, koska toimintaympäristössä, jossa pandemiat, sodat ja muut tekijät yllättävät yrittäjän ja yritystoiminnan jatkuvasti, on kyettävä nopeasti suunnistautumaan kasvun lähteille. Nopeatempoisuus, epävarmuus, kompleksisuus ja epäselvyys ovat osa toimintaympäristön ”uutta normaalia”, ja nostalgista paluuta tasaisempiin, vakaampiin aikoihin ei ole näkyvissä - ilman voimakasta irtaantumista globalisaatiokehityksestä.

Porrasmallin tehokkaammalla levittämisellä ja soveltamisella voidaan luoda kymmeniä tuhansia pysyviä ja kestävästi verotuloja tuottavia työpaikkoja Suomessa jopa yhden hallituskauden aikana.

Esimerkiksi myyntiä ja johtamista, kannattavaa kasvua painottavaa ajattelutapaa voisi soveltaa oppilaitoksissa nykyisen kuolemanlaaksoa ja start up -mallia painottavan yrittäjyyskasvatuksen ja kirjallisuuden sijaan. Suomen Akatemian oma tutkimusohjelma mallin syventämiseksi edistäisi ja tehostaisi mallin vaikuttavaa käyttöä koko kansantaloudessa.

‍

Kirjoittajat:

Yrjö Myllylä, YTT, Delfoi-manager, toimitusjohtaja, RD Aluekehitys Oy; senior-asiantuntija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Jari Kaivo-oja, HTT, YTM, dosentti, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu; professori, Kazimiero Simonavičiaus yliopisto, Vilna, Liettua.

‍

Porrasmalli esitellään käsikirjassa Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta (Volyymi 2)

Käsikirja on päivitetty koronapandemian aikaiseen ja jälkeiseen tilanteeseen vuonna 2022. Päivitetyn Volyymi 2 -version ovat toimittaneet YTT Yrjö Myllylä ja viestintäsuunnittelija KTM Ossi Luoma.

‍

‍