“Sosiaalisen kestävyyden edistäminen kääntyy liiketoiminnassa kaikkien eduksi”, sanoo Heini Merkkiniemi, Outsider Art Festivalin toiminnanjohtaja.
Sosiaalinen kestävyys on yksi Euroopan Unionin kulttuuripoliittisista ydintavoitteista. Sosiaaliseen kestävyyteen sisältyy muun muassa se, että kaikenlaiset ihmiset pääsevät mukaan yhteiskuntaan ja työhön. Inklusiivinen tuotantomalli varmistaa erityisryhmille yhdenvertaisen aseman kulttuurin, taiteen ja bisneksen tekijöinä. Julkisissa rahoitushauissa on tiukat yhdenvertaisuuskriteerit, ja valveutuneet kuluttajat osaavat äänestää jaloillaan. Ohjausta ja strategioita tuodaan kansallisesti ja kuntatasolla esiin, mutta tavalliselle kadun kulkijalle inklusiivisuustavoitteet eivät ehkä ole lyöneet kokonaan läpi. Mitä inklusiivinen tuotantomalli tarkoittaa käytännön työssä?
Punkbändistä outsider-taiteen tuotantotaloksi
Sosiaalinen kestävyys on ollut Heini Merkkiniemen työ ja intohimo jo yli 20 vuotta. Hän aloitti musiikinopettajana muun muassa Pertti Kurikan Nimipäivien jäsenille ja toimi myöhemmin yrittäjänä. Nykyisin hänen työnantajansa on Pertin Valinta, outsider-taiteen tuotantotalo, joka on Pertti Kurikan Nimipäivät -punkbändin perustama liikeyritys, galleria ja agentuuri Helsingin Hakaniemessä. Pertin Valinnassa Merkkiniemi toimii elokuussa 2022 järjestettävän Outsider Art Festivalin (OAF) toiminnanjohtajana.
Työ- ja tuotantomalli, joka ottaa huomioon kaikenlaiset ihmiset
Pertin Valinta ja OAF kehittävät inklusiivista tuotantomallia, joka mahdollistaa erityisryhmille uusia työpaikkoja ja yhdenvertaisen aseman kulttuurin tekijöinä. Kehittämistyötä tehdään laajan verkoston kanssa, johon kuuluu kulttuuri- ja ravintola-alojen outsidereita ja insidereita. Insidereilla tarkoitetaan ”tavallisia” ihmisiä. Outsiderit ovat marginaalissa toimivia tai vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä.
Inklusiivinen tuotantomalli ottaa erityisryhmät mukaan alusta asti
Outsider Art Festival rakentuu kaikkien mukaan ottamisen periaatteelle. ”Monitaidefestivaali Outsider Art Festival on avoin kaikenlaisille taiteen tekijöille. Mukana on esimerkiksi kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia, itseoppineita tekijöitä,” Heini Merkkiniemi sanoo.
Erityisryhmät ovat olleet mukana suunnittelemassa sisältöjä ja toteutusta alusta asti. ”Yksi järjestäjäkumppaneistamme on Autismisäätiö, jonka kanssa olemme haastatelleet muun muassa autismin kirjon ihmisiä ja kysyneet mikä olisi heidän unelmiensa festari. Konseptia on rakennettu siltä pohjalta.” Outsidereita on myös festivaalin kuraattoreina ja päättämässä esiintyjistä.
Saavutettavuus ja rakenteiden ymmärrettävyys kääntyy kaikkien eduksi
Inklusiivisella tuotantomallilla syntyy festivaali, jonka kaikissa portaissa työskentelee erityisiä ihmisiä, ja tiimeissä tehdään tilaa heidän erityispiirteilleen.
”Asetumme tarvittaessa vahvistamaan sitä osaamista, mitä heiltä löytyy”, Heini Merkkiniemi selittää.
"Asetumme tarvittaessa vahvistamaan sitä osaamista, mitä heiltä löytyy."
Uusille ”tavistyöntekijöille” inklusiivinen malli voi olla asia, jonka sisäistämisessä menee jonkin aikaa. Sekin on yhdenvertaisuustyötä.
”Viime vuonna festareilla työskenteli tuottaja, joka sanoi, että vuoden päästä hänelle aukeni, mitä se inklusiivinen kuratointi tarkoittaa. Että me tavikset emme tee taiteellisia päätöksiä vaan tuemme erityisryhmien omaa päätöksentekoa”.
Pertin Valinta -yhtiössä kehitysvammaiset ovat omistajia ja tekevät päätökset. Valta on heillä, ja kaikki tieto tehdään sellaiseksi, että se on heille saavutettavaa ja ymmärrettävää. Tarvittavat avustajat ja apuvälineet ovat käytettävissä. ”He haastavat meidät joka päivä avaamaan näitä liiketoiminnan rakenteita. Se kääntyy aina kaikkien eduksi”, Heini Merkkiniemi toteaa.
Taiteen välittäjien verkostoituminen on hedelmällistä
Pertin Valinta on tutkinut outsider-taiteen välitystoiminnan kansainvälisiä benchmarkeja ja hyviä käytäntöjä ja rakentanut verkostoja alan välittäjätoimijoiden kanssa eri puolilla maailmaa. Monien kanssa onkin syntynyt hedelmällistä yhteistyötä.
”Englannissa on pitkäaikaista kokemusta osallisuutta ja työllistymistä edistävästä taidestudiotoiminnasta. Teemme yhteistyötä esimerkiksi Drag Syndrome -esiintyjäryhmän kanssa ja toimme heidät ensimmäistä kertaa Suomeen esiintymään yhdessä PKN:n kanssa Espan lavalle Helsinki-päivänä 12.6.2022.”
Drag Syndrome on onnistunut luomaan maailmanluokan shown, ja fanitus Pertti Kurikan Nimipäivien kanssa on molemminpuolista.
Myös taidekoulutus inklusiiviseksi
Inklusiivista tuotantomallia halutaan sovittaa myös Taideyliopistoon. ”Selvitämme yhteistyössä, miten Taideyliopisto voisi avata ovia erityisryhmille. Korkeakouluissa on vaatimuksena pohjakoulutus, ja se on selkeä este. Jos sellaista pohjakoulutusta ei ole edes tarjolla erityisryhmille, ei ole yhdenvertaista vaatia sitä heiltä hakijoina, Heini Merkkiniemi sanoo. Taideyliopisto on rohkeasti lähtenyt etsimään malleja kynnyksen madaltamiseen. Ensimmäinen työpaja pidetään Outsider Art -festivaalin yhteydessä.
Myös WSOY:n kanssa on juuri alkanut mentoriohjelma, jossa tuetaan kirjallisuuden alalle suuntautuvia outsider-taiteilijoita. He tapaavat WSOY:N kirjailijoita ja tutustuvat alaan, esimerkiksi kustannustoimittamiseen. ”Eri puolilta Suomea tulee taiteilijoita, joista kaikilla on jo omaa materiaalia, osalla julkaistuakin. WSOY:lle tämä on sananvapauteen ja monimuotoisuuteen liittyvää yhdenvertaisuustyötä”, Heini Merkkiniemi sanoo.
Yhdenvertaisuus mukaan strategiaan ja tekoihin
Yhdenvertaisuusasioista kysellään paljon, ja työtä riittääkin. Kun äskettäin julkistettiin tutkimus musiikkialan yhdenvertaisuustilanteesta, kaksi kolmasosaa alan toimijoista oli kokenut epäasiallista kohtelua viimeisten 5 vuoden aikana. Merkkiniemi näkee, että muutokset nousevat ruohonjuuritasolta, palveluiden käyttäjien ja vastuullisten kuluttajien vaatimuksista.
"Ensin tehdään se aktiivinen päätös, että lähdetään edistämään näitä arvoja. Se kirjoitetaan strategiaan, otetaan ehdottomasti henkilöstö ja asiakkaat mukaan luomaan sitä."
Organisaatioissa tavoitteen täytyy olla oma, arvoja ei voi kaataa sinne ulkoapäin. ”Ensin tehdään se aktiivinen päätös, että lähdetään edistämään näitä arvoja. Se kirjoitetaan strategiaan, otetaan ehdottomasti henkilöstö ja asiakkaat mukaan luomaan sitä”, Heini Merkkiniemi sanoo.
Musiikkiala on laatinut Music Finlandin johdolla kuusi teesiä, joita voi käyttää esimerkkinä yhdenvertaisuustyöstä. ”Teesit kuvaavat niitä arvoja ja tekoja, joihin sitoudutaan yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi”, Heini Merkkiniemi sanoo.
Yritysyhteistyö edistää yhdenvertaisuutta ketterästi
Merkkiniemi tekee itsekin jonkin verran yhdenvertaisuuskonsultointia organisaatioille. Pertin Valinnassa hän vastaa myös yritysyhteistyöstä, joka on hiljalleen kasvanut True Equality- kampanjasta erityisryhmien työllistämisohjelmaksi. True Equality syntyi Kyrö Distilleryn kanssa, myöhemmin mukaan on lähtenyt useita yrityksiä, kuten WSOY, Genelec, Grafia ja Tradeka.
Sosiaalisesti vastuullisen toiminnan rahoituspohja on parhaimmillaan monialainen ja laaja. Yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi yrityksen tapahtumissa, viestinnässä tai tuotannossa. “On tärkeää, että yritysyhteistyötä tehdään aidosti molempien vahvuuksia ja resursseja kehittäen. Näin yhdenvertaisuustyö voi olla vaikuttavampaa ja ketterämpää kuin yksin julkisen sektorin hankkeissa”, Heini Merkkiniemi uskoo.
Outsider Art Festival Helsingissä 12.-21.8.2022
Yhdenvertaisuustyön kuusi teesiä: yhdenvertainenmusiikkiala.com