Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimintaa ja rakenteita uudistetaan. Sivistyshallinto muodostuisi jatkossa ministeriön lisäksi viidestä virastosta. Vaikuttavuuden lisäämiseksi yhtenäistetään myös toimintatapoja ja tiivistetään yhteistyötä. Hallitusohjelmaan sisältyvän uudistuksen valmistelua jatketaan ministeriryhmän 19.12. tekemien linjausten pohjalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on nykyisin 11 virastoa. Jatkossa sivistyshallinto muodostuisi ministeriön lisäksi viidestä virastosta, joiden nimistä päätetään myöhemmin:
Kasvatuksesta, koulutuksesta ja kielestä vastaava kokonaisuus:
Opetushallitus ja sen erillisyksiköt (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Ylioppilastutkintolautakunta ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus) sekä Kotimaisten kielten keskus.
Kulttuuriperinnöstä vastaava kokonaisuus:
Museovirasto ja Suomenlinnan hoitokunta. Suomen kansallismuseon hallinnollinen asema osana Museovirastoa säilyy nykyisellään. Uusi virasto toimisi kiinteistöhaltijavirastona. Parhaillaan neuvotellaan mahdollisuudesta palauttaa Museovirastolle kiinteistöhaltijaviraston asema. Suomenlinnan hoitokunta toimii jo nykyisin kiinteistöhaltijavirastona.
Kirjasto- ja arkistotoiminnasta vastaavaa kokonaisuus:
Kansallisarkisto, Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto. Tieteen edistämisestä vastaa jatkossakin Suomen Akatemia.
Taiteen ja kulttuurin edistämisestä vastaava kokonaisuus:
Taiteen edistämiskeskus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Opintotuen muutoksenhakulautakunta sijoitettaisiin Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan yhteyteen.
Nykyisten virastojen palveluihin tai toimintaan ei lähiaikoina ole tulossa muutoksia uudistuksen vuoksi. Uudet virastot aloittavat toimintansa 1.1.2026. Mahdollisista muutoksista kerrotaan, kun käytännön valmistelu etenee tulevina vuosina.
Vahvempi ja vaikuttavampi sivistyshallinto
Sivistyshallinnon uudistus toteutetaan tiivistämällä virastorakennetta, vahvistamalla tietopohjaa, keskittämällä ja yhdenmukaistamalla tietohallinnon järjestelmiä ja digitaalisia palveluja. Lisäksi yhtenäistetään toimintatapoja ja uudistetaan työnjakoa yhteisissä palveluissa.
Uudistuksessa varmistetaan, että virastojen toimialat ja tehtävät ovat asiakkaille selkeitä ja palvelut löytyvät helposti. Virastouudistuksessa kaikki viisi virastoa perustetaan uusina virastoina tai tarpeen mukaan virastoja yhdistäen. Ratkaisuista päätetään tarkemmin valmistelun edetessä.
Uudistus edellyttää muutoksia myös lainsäädäntöön. Hallituksen esitys sivistyshallintoa koskevasta lainsäädännöstä on tarkoitus valmistella niin, että lakiesitykset voidaan antaa eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella 2025.
Sivistyshallinnon uudistus pohjautuu aiempaan valmisteluun, jossa tavoitteena oli varmistaa ministeriön ja virastojen toiminnan laatu ja palvelukyky tulevina vuosina. Muutosten toteuttaminen kirjattiin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Sivistyshallinnon uudistus tukee osaltaan myös valtion tuottavuusohjelman toteuttamista, vaikka sen toimet valmistellaankin uudistuksesta erillisinä.
- Sivistyshallinto 2030 -uudistuksen suuntaviivat (PDF)
- Lisätietoja hankkeesta: Sivistyshallinto 2030 -uudistushanke
Lisätietoja: kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpeg)
%20(1).png)
.jpg)
.jpg)
.jpeg)
%20(1).jpg)
