Business Finland on merkittävä luovien alojen yritysten rahoittaja. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore selvitti, miten sen luoville aloille myöntämät yritystuet kohdentuivat vuosina 2017-2022.
Cupore on osana valtion kulttuurirahoitusta koskevaa tutkimuskokonaisuutta kartoittanut Business Finlandin (BF) rahoitusta luoville aloille vuosina 2017-2022.
Business Finlandin yritystukien kokonaismäärä luoville aloille on ollut suhteellisen pieni osa BF:n kokonaisrahoituksesta, noin 4 prosenttia (koronatuet mukaan lukien noin 5 %). Silti vuosittainen mittakaava (lähes 30 miljoonaa euroa vuonna 2022) on euromääräisesti merkittävä verrattaessa sitä vaikkapa valtion kulttuurirahoituksen keskeisiin toimijoihin, Taiteen edistämiskeskukseen (Taike) tai Suomen elokuvasäätiöön (SES).
BF:n rahoitus perustuu yrityskehittämis-, innovaatio-, vienti- ja elinkeinopolitiikan tavoitteisiin. BF:n rahoituspalveluiden saatavuus riippuu yrityksen koosta, toimialasta ja kansainvälistymistavoitteista. Esimerkiksi yksinyrittäjät eivät voi hakea BF:n tukea.
Yritysrahoitus painottuu tietyille luoville aloille
Vaikka BF on kohdistanut rahoitusta monille luoville aloille, rahoitus painottuu av-alaan, multimediaan, pelialaan sekä mainosalaan, kertoo Cuporen työpaperi. Merkittävä osa maamme pelialan yrityskentästä on saanut tukea BF:ltä.
Vuoden 2022 loppuun mennessä BF on suunnannut 65 prosenttia jakamastaan luovien alojen rahoituksesta audiovisuaaliselle kulttuurille (sis. pelialan). Tätä selittää vuonna 2017 perustettu audiovisuaalinen tuotantokannustin. Muut luovat alat, kuten visuaalinen taide ja esittävä taide, ovat saaneet huomattavasti vähemmän rahoitusta.
Tarvitaanko tuotantokannustimia muillekin kuin av-alalle?
Business Finlandilla on Cuporen työpaperin mukaan oma tärkeä roolinsa luovien alojen elinkeinopoliittisten tukien jakajana. Suomessa on todettu tarve kokonaisvaltaiselle luovien alojen tukirakenteiden ja taloudelliselle edistämiselle.
Luovien alojen yritystukien jakaumat herättävät kysymyksen siitä, voisiko tukia kehittää vielä paremmin sopiviksi erilaisten luovien alojen tarpeisiin sekä selventää niiden suhdetta varsinaisen kulttuurisektorin rahoitusmuotoihin. Etenkin tutkimus-, innovaatio- ja kehitysrahoitus (TKI) on pelialaa lukuun ottamatta alihyödynnettyä luovilla aloilla. AV-kannustimen kaltaista tukimuotoa voitaisiin harkita myös muille luoville aloille.
Työpaperin ovat laatineet Olli Jakonen, Sakarias Sokka ja Severi Nokela.
Lue lisää
Jakonen, O., Sokka, S. & Nokela, S. (2024). Yritystuet kulttuurirahoituksen osatekijänä. Business Finlandin rahoitus luoville aloille vuosina 2017–2022. Cuporen työpapereita 22. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Visualisointi Business Finlandin rahoitus luoville aloille 2017-2022 -raportista