Millainen rooli luovalla taloudella on aluekehittämisessä? Kenen agendalla ja kenen tahtotila luovan talouden kehittäminen on? Kuinka hyvin oman alueen luovan talouden yritykset tunnistetaan ja miten niitä tuetaan? Uusi julkaisu kokoaa yhteen 5 huomiota, jotka nousivat esiin aluekehittäjille järjestetyissä työpajoissa.
Osana Luovan talouden tiekarttatyötä toteutettiin kesä-syyskuussa 2022 työpajasarja, jossa sparrattiin alueellisia toimijoita ja jaettiin ajankohtaisia tapoja, joilla luova talous saadaan osaksi alueiden strategista kehittämistä, elinvoimaa ja talouden uudistumista. Työpajat oli kohdennettu eri organisaatioille, kuten maakuntaliitoille, ELY-keskuksille, kaupunkiorganisaatioille, elinkeinoyhtiöille, oppilaitoksille ja yhdistyksille. Työpajasarjan tilaajana oli Creative Business Finland, ja työpajat toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä Creative Finlandin kanssa.
Luova talous alueiden strategisessa kehittämisessä -työpajojen tulokset, joita on työstetty yhteisesti työpajaan osallistuneiden kanssa, on koottu julkaisuun ja niiden keskeiset huomiot on kiteytetty viiteen kohtaan. Toivottavasti kirjauksista ja huomioista saadaan konkreettisia eväitä alueelliseen luovan talouden kehittämiseen. Kuten julkaisussa todetaan, luovan talouden investointien argumentointi päättäjille ei ole yksinkertaista, kun muitakin tarjokkaita kehittämisen kärkeen on. Kuitenkin tarvitaan argumentaatiota siitä, että juuri tällä hetkellä ja tulevaisuudessa luova talous on kannattava investointi.
5 huomiota, jotka nousivat esiin Luova talous alueiden strategisessa kehittämisessä -työpajoissa
1. Katse yrityksiin ja yritysverkostoihin
Yritysten saaminen keskiöön tarvitsee painetta, sillä ilman yrityksiä luovan talouden on vaikea olla taloutta. Luovan talouden kehittäminen jää junnaamaan paikalleen, jos kehittämistyö ei jossain vaiheessa kiinnity konkreettisesti toimialojen ja yritysten toimintaedellytyksiin ja niitä tukeviin pysyviin organisaatioihin.
Yritysnäkökulma tarkoittaa kehittämistyölle montaa eri asiaa, kuten alueiden parempaa kykyä tuntea luovan talouden yrityksiä, niiden toimintaympäristöä, tarpeita ja arvoverkkoja. Yritysnäkökulma tarkoittaa myös uusien toimijoiden ja toimintatapojen aktivoimista: mm. elinkeino- ja kehitysyhtiöiden, yrityspalveluiden ja kasvuyritystoimijoiden aktivoitumista oppilaitos- ja julkishallintolähtöisten toimijoiden rinnalla.
2. Kansallinen katse ja huomio tukee alueiden toimijoita
Luova talous ja sen kehittäjät ovat aika pieni ja niukasti näkyvä joukko useimpien alueiden todellisuudessa. Vaikka luovan talouden kehittäjillä on näkemystä, kokemusta ja taitoa viedä luovia aloja eteenpäin, aluekehittämisen arjessa heillä ei useinkaan ole riittävästi vaikutusvaltaa edistää asioita.
Vastaavasti ensimmäisessä työpajassa kuultiin erään viranhaltijan kommentti, että ”luovan talouden kehittäminen ei ole erityinen julkisyhteisöjen vahvuus.” Kansallisella toiminnalla on suuri merkitys keskustelun muokkaajana. Kansallinen katse tukee ja luo painetta aluetason toiminnalle luovan talouden edistämiseksi, ja jatkuva dialogi on paras strategiaprosessi.
"Luovan talouden kehittäminen ei ole erityinen julkisyhteisöjen vahvuus."
3. Temaattinen tuki osuu suoraan tarpeisiin ja vauhdittaa kehittämistä
Luovan talouden kehittäjäkentällä on tarvetta kahdenlaiselle verkostotoiminnalle. Yleinen verkostotoiminta alueiden toimijoiden välillä on tärkeää, sillä koordinoituna ja johdettuna verkostotoiminta kannustaa jakamaan tietoa ja tekemään yhteistyötä, mutta se myös tukee luovien alojen uskottavuutta ja luovan talouden vakiintumista osaksi alueiden kehittämistä.
Kehittämisen vauhdittamiseen tarvitaan lisäksi myös kohdennetumpaa, temaattista verkostotoimintaa, joka on tavoitteellista ja määräaikaista. Teemallisen työn tavoitteena on saada jokin asia riittävän isolla harppauksella eteenpäin yhteisvoimin. Pidemmän päälle temaattisen verkostotoiminnan tavoitteena on sitoa alueellisia toimijoita entistä enemmän kansallisiin kehittämishankkeisiin.
4. Pääsy ajankohtaisen tiedon ja kokemuksissa kertyneen hiljaisen tiedon ääreen
Alueiden toimijat tarvitsevat jatkuvaa ja hyvin kiteytettyä sisältöä ja tietovirtaa uutisista, tapahtumista, käynnissä olevista ja jos mahdollista, vireillä olevista asioista. Luovilla aloilla tehty työ tulee näkyväksi vain pitämällä yllä ajankohtaisia aiheita ja palvelevaa sisältöä.
Creative Finland pitää yllä kansallista tietovirtaa, mutta sen rinnalla ja tukena tarvitaan myös alueellisten toimijoiden aktiivisuutta ylläpitää tiedon välittymistä omalla alueellaan eri toimijoiden kesken. Yhteiselle keskustelulle tarvitaan oma paikka, ja olennaista on sen jatkuvuus ja löydettävyys: miten päästään kokemuksissa kertyneen hiljaisen tiedon ääreen. Mitä paremmin tieto liikkuu, sitä parempaa on toiminnan vaikuttavuus.
5. Tiedolla johtaminen
Työpajoissa nousi selkeästi esiin tiedon aseman vahvistuminen, sekä tilasto- ja tilannetiedon tarve luovan talouden kehittämisessä. Paikallisen toimintaympäristön analyyttinen tuntemus ei näytä vielä olevan itsestäänselvyys. Perustilastot eivät vieläkään palvele riittävällä tasolla poliittisen vaikuttamisen tarpeita, ja erityisenä haasteena on, että tietoa toimivista ja kasvavista yrityksistä ja niiden arvoverkoista puuttuu.
“Onko lumovoima tai luovuus riittävän kova ja vakava asiana, tai käsitteenä oman organisaation sanavalikoimassa? Ei varmaankaan.”
Tietoa kaivataan myös ekosysteemeistä ja arvoketjuista, ja niiden taloudesta käytettäviksi paitsi kehittäjätoimijoiden, myös yritysten itsensä tarpeisiin. Osana Luovan talouden tiekarttatyötä VTT laatii kuvauksia luovien alojen ekosysteemeistä arvoketjuineen. Kuvausten kautta saadaan alan taloudellinen toiminta paremmin näkyväksi. Työ valmistuu maaliskuussa 2023.
Creative Finland jatkaa luovan talouden kehittäjien verkostotapaamisten järjestämistä. Kuten jo toteutetussa työpajasarjassa myös jatkossa tapaamisten tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen ja säännöllisen vuoropuhelun ylläpito mm. Luovan talouden tiekarttatyön etenemisestä. Verkostotapaamiset kannustavat jakamaan tietoa ja tekemään yhteistyötä, ja myös tätä kautta pystytään vahvistamaan luovan talouden kehittämistä.
Tutustu julkaisuun: Luova talous alueiden strategisessa kehittämisessä