Eija Tanninen-Komulainen on Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toiminnanjohtaja
Design Union auttaa yrityksiä luomaan muotoilulla lisäarvoa liiketoimintaansa. Yli 70 muotoilijan verkoston palveluille avataan markkinoita Itä-Suomessa. Avainasemassa ovat yritysten muotoilutietoisuuden lisääminen ja muotoilijoiden bisnestaitojen kohentaminen.
Yli 160 vuotta sitten kansallisrunoilijamme puoliso Fredrika Runeberg toi Suomeen ensimmäiset Rouvasväen yhdistykset, joiden tarkoituksena oli kerätä varoja orpolapsille sekä tukea naisyrittäjyyttä aikana, jolloin sitä pidettiin täysin radikaalina.
Yksi perustetuista yhdistyksistä oli Kuopion Rouvasväenyhdistys ry, joka nyt johtaa Design Unionin toimintoja. Sen pääasiallisena tehtävänä on tehdä muotoilusta liiketoimintaa saattamalla muotoilijat ja yritykset yhteen.
Toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulainen, kaupallisesta puolesta vastaava Kristiina Savolainen ja hankepäällikkö Heidi Smolander kertovat Design Unionin toiminnasta ja aikaa kestävistä arvoista.
Rouvasväenyhdistyksestä muotoilijaverkostoksi
Kuopion Rouvasväenyhdistyksen perustajajäseniin kuului Kuopion kulttuurikermaa Minna Canthin äidistä Järnefeltin ja Edelfeltin suvun naisiin. He huomasivat, että varattomien naisten mahdollisuudet edetä elämässään ovat heikot, koska koulutukseen tai perintöön ei ollut juuri mahdollisuuksia. Ainoa vaihtoehto oli mennä naimisiin. Tästä huomiosta syntyi käsityökoulu.
Perustajarouvat avasivat vuonna 1884 varattomille nuorille naisille koulun, jossa opeteltiin suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita käsitöitä.
“Jo se, että naiset tulivat meille opiskelemaan itsenäiseen ammattiin oli radikaalia. Merkittävää on myös se, että heille opetettiin mikroyrittäjyyttä eli ansaitsemaan omalla käsityöllä elantonsa. Tämä on meille hirvittävän tärkeä arvo ja se vaikuttaa edelleenkin Design Unioniin”, toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulainen kertoo.
Käsityökoulu on sittemmin kasvanut ja vaihtanut nimeään. Nykyisin puhutaan Kuopion Muotoiluakatemiasta, joka on yksi merkittävistä muotoilun tutkintoon johtavista koulutuksista. Akatemiassa annetaan taiteen perusopetuksen mukaista opetusta suomalaisen muotoilun historiaan perustuen.
Huomio muotoiluliiketoiminnan kehittämiseen
Design Unionin tarina alkaa vuodesta 2014, kun Rouvasväenyhdistyksessä alettiin pohtia yhdistyksen merkitystä ja positiota suhteessa yhteiskuntaan. Pitkä perinne muotoilun ja käsityön saralla haluttiin säilyttää ja samaan aikaan tukea yrittäjyyttä.
Lopulta syntyi konsepti, jonka tarkoituksena on tehdä muotoilusta liiketoimintaa: tukea eri alojen yrittäjien liiketoiminnan kehittämistä muotoilun avulla sekä tehdä muotoilusta bisnestä muotoilijoille.
Muotoiluyrittäjien ja asiakasyritysten välille tarvitaan yhdistäjää
Tavoitteena on myös vastata usein yksityisyrittäjinä ja freelancereina toimivien muotoilijoiden yhteisön puutteeseen sekä toisaalta auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin muotoilun hyötyjä sekä löytämään tarpeisiinsa sopivat ammattilaiset.
”Toimimme yrittäjien ja yritysten solmukohdassa. Meillä on kaksi pääasiallista tehtävää, palvella yrityksiä ja muotoilijoita. Toimintamme on hyvin pragmaattista. Kontaktoimme yrityksiä laajoilta toimenkuvilta koko Suomen alueelta, teemme asiakashankintaa ja kerromme muotoilun hyödyistä”, sanoo Design Unionin kaupallisuuksista vastaava Kristiina Savolainen.
Muotoilijaverkostosta löytyy monenlaista osaamista
Design Unionin verkostossa on yli 70 liiketoimintapohjaisen koulutuksen suorittanutta ammattimuotoilijaa, joille välitetään töitä ja toimeksiantoja. Verkostoon kuuluu graafisia suunnittelijoita sekä tila-, palvelu- ja teollisuusmuotoilijoita.
“Meillä on laajat mahdollisuudet löytää kullekin yritykselle heidän tarpeisiinsa ja brändiinsä soveltuvat kehitysprojektit ja muotoilijat”, sanoo Kristiina Savolainen.
FOB-koulutus totuttaa muotoilijat puhumaan rahasta ja hankkimaan asiakkaita
Design Union tarjoaa Form Follows Business eli FOB-koulutusvalmennusta, jonka tarkoituksena on kehittää muotoilijoiden kaupallista osaamista. Design Unionissa tehtyjen havaintojen mukaan talousosaamisen puute on edelleen ongelma muotoilijoiden käytännön työssä.
”Muotoilijoilla on erittäin hyvä koulutus ja hieno ammattitaito, mutta asiakkaiden löytäminen on haastavaa. Samoin oman liiketoiminnan kehittäminen. Muotoilijat haluaisivat mieluiten keskittyä ihmisten ja yritysten ongelmien ratkaisuun muotoilun keinoin”, toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulainen sanoo.
Valmennuksista on saatu erinomaista palautetta. Muotoilijat saavat vahvistusta omalle yritykselleen sekä tietoa siitä, miten asiakkaita hankitaan ja miten viestitään nykyaikaisesti. Lisäksi heille ehtii puoli vuotta kestävän valmennuksen aikana syntyä verkostoja, joiden ansiosta he voivat ottaa vastaan myös isompia asiakkuuksia yhdessä toisten muotoilijoiden kanssa.
“Olen saanut palautetta, että ihana kun täällä puhutaan rehellisesti rahasta eikä sitä tarvitse häpeillä”, Tanninen-Komulainen kertoo.
Eri luovien alojen toimijoita mukaan aamukahveille
Design Unionin suunnitelmissa on aloittaa FOB-valmennus, joka on tarkoitettu kaikille luovan alan toimijoille. Tarve monipuolisille luovan alan osaajille on huomattu.
”Tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat kirjoittaa, tehdä videoita ja järjestää tapahtumia. Yrityksissä on selkeä tarve monenlaiselle luovalle osaamiselle muotoilun lisäksi”, kertoo Tanninen-Komulainen.
Design Unionilla on ollut Keski-Suomessa käynnissä Arvonlisää muotoilusta -hanke, joka on keskittynyt laajemmin luovien alojen toimijoihin, ei pelkästään muotoilijoihin. Idea toiminnan laajentamisesta tuli hankkeen rahoittajalta, Keski-Suomen ELY-keskukselta. Aluekehittäjä toivoi paikallista toimijaa, jonka piiriin mahtuisivat kaikkien luovien alojen toimijat.
”Meillä on esimerkiksi kerran kuussa luovien alojen aamukahvit, joissa halutaan edistää yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Liiketoimintapuolemme keskittyy ainoastaan muotoilijoihin, mutta Itä- ja Keski-Suomen puolella fokusoidaan myös luovien alojen toimijoihin muutenkin”, sanoo Design Unionin hankepäällikkö Heidi Smolander
Yrityksille on kerrottava mitä kaikkea muotoilu tarkoittaa ja mitä sillä tehdään
Design Unionissa työtä tehdään rautalankatasolta lähtien. Edelleen on tarpeen avata muotoilu-sanan merkitystä yritysmaailmalle, missä sen synnyttämät mielikuvat liittyvät monesti esimerkiksi graafiseen muotoiluun. Muotoilu tuntuu kaukaiselta ajatukselta, eikä sen tarvetta välttämättä tunnisteta.
Toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulainen kertoo, että yrityksissä on kuitenkin nykyisin hyvä valmius ottaa muotoilupalveluja vastaan:
”Kun aloitimme työmme 4-5 vuotta sitten, oli kovaa hommaa kertoa yrityksille muotoilun hyödyistä. Se oli ihan rehellistä myyntityötä silloin. Nykyiset referenssimme auttavat asian ymmärtämisessä, ja yritykset ovat jo huomattavasti valmiimpia ottamaan uutta vastaan. Yrittäjän on oltava ajan hermolla menestyäkseen ja muotoilu voi auttaa siinä. Yrittäjät eivät vain oikein tiedä, mistä lähtisivät apua hakemaan, ja sillä tapaa palvelumme ovat olleet hyvin tarpeellisia”.
Yrityksiä tavoitetaan tekemällä markkina- ja aluetutkimusta.
“Mietimme minkä alueen ottaisimme seuraavaksi haltuun ja etsimme sieltä kontaktoitavia yrityksiä. Sovimme heidän kanssaan tapaamisia, joissa kerromme palveluistamme sekä pyrimme saamaan kaupat aikaiseksi. Vähintäänkin voimme jättää heille ajatuksen kytemään”, kertoo Kristiina Savolainen.
Lisää kohtaamisia ja koulutusta sekä kehittäjille, yrityksille että tekijöille
Tanninen-Komulainen, Savolainen ja Smolander ovat yhtä mieltä siitä, että luovia aloja tulisi Suomessa hyödyntää enemmän. He näkevät, että ratkaisevaa on tarjota tietoa esimerkiksi kehitysorganisaatioille, jotka ovat yritysten kanssa päivittäin tekemisissä.
Design Union onkin jakanut tietoa kehitysyhtiöiden suuntaan koulutusten muodossa. Lisäksi tarvitaan luovien alojen edustajien ja yritysten kohtauttamista, ennakkoluulojen purkua sekä puolestapuhujia yrityksistä, jotka ovat kokeneet muotoilun hyödyt liiketoiminnassaan.
Eri muotoilujärjestöt voisivat yhdistää voimansa
Tanninen-Komulainen ottaa puheeksi yhteistyön eri muotoilualan toimijaverkostojen välillä:
”Meitä on Ornamo, Suomen muotoilusäätiö sekä muitakin toimijoita. Meidän pitäisi kenties katsoa peiliin sillä tapaa, että yhteistyötä olisi hyvä lisätä. Onhan meillä yhteinen tavoite: lisätä muotoilutietoisuutta yhteiskunnassa ja saada yritykset käyttämään muotoilua enemmän. Ei ole meiltä pois, jos autamme muita samalla asialla olevia.”
Verkostoituminen luo mahdollisuuksia ja näkyvyyttä muotoilulle
Design Union jatkaa systemaattista verkostoitumista sekä uusien yhteistyökumppaneiden ja muotoilualan organisaatioiden etsimistä. Tarkoitus on levittäytyä valtakunnallisesti:
”Näemme itsemme eräänlaisena kattojärjestönä ja uranuurtajana alallamme Suomessa. Teemme paljon yhteistyötä ELY:n, kehitysyhtiöiden, kaupunkien ja Business Finlandin kanssa. Olemmekin tällä hetkellä yksi Business Finlandin innovaatiosetelin tarjoajista. Etsimme ennakkoluulottomasti projekteja ja hankkeita, joilla voimme tuoda näkyvyyttä muotoilulle. Teemme runsaasti strategista työtä yritysten ja muotoilijoiden kohtauttamisen lisäksi”, kuvailee Savolainen.
”Meitä kiehtoo nähdä, millaisia hyötyjä olemme voineet tarjota muotoilijoille ja yrityksille. Se on meidän organisaatiomme elämäntehtävä, ja meille sydämenasia”, kiteyttää Tanninen-Komulainen.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpeg)
.png)
.png)
%20(1).jpg)
