Vuoden Koru -kilpailun voittajat Susanna ja Tobias Feuerbacher. Kuva: Koivisto Studio
Kolmannen kerran järjestetty Vuoden koru -kilpailu on päättynyt. Voittajaksi valittu Tuohi Hopea -korut ovat Koivisto Studion perustajien Susanna ja Tobias Feuerbacherin yhteistyön tulosta. Sääntöjen mukaisesti korusarja on muotokielellään puhutteleva, muotoilullaan säväyttävä ja Suomessa valmistettu. Palasimme yhdessä Susanna kanssa voiton ensitunnelmiin, siihen johtaneisiin vaiheisiin sekä alan tulevaisuuden kuviin.
"Eihän me nyt tällä voitu voittaa"
Kilpailuvoiton elämänsä toiseksi tähtihetkeksi nimeävä Susanna Feuerbacher kertoo, etteivät ennakko-odotukset olleet korkealla. Finaalissa oli mukana kokeneita tekijöitä ja oma kilpailutyö tuntui syntyneen liian helposti.
Tuohi Hopea -korujen hopeaa ja kotimaisen koivun tuohta yhdistävä idea syntyi aikaisemman tuotekehityksen jatkoksi. Metallien kuumuudenkesto-ominaisuudet ja tuohen käyttäytyminen koruna oli jo testattu, siksi viimeinen vaihe - niiden yhdistäminen - tuntui liian helpolta.
Voitot voivat vauhdittaa matkaa, mutta Susannan taival on ollut järjestelmällisen askelluksen tulosta. Vaikka taiteellisuus oli selvää jo lapsena ja vanhemmat kannustivat kaikin tavoin, kultasepäksi hänet ohjasi ammatinvalintatesti.
Uran käänteentekevin hetki on selkeä: pääsy Helsingin kuvataidelukioon, sen ihmisten ja ilmapiirin vaikutukseen, tuo edelleen hymyn huulille. Kiitos ammatinvalintatestin, matka korujen maailmaan alkoi tekniikka- ja materiaaliosaamista korostavien opintojen kautta Lahdessa. Koulutuskeskus Salpauksesta tie vei korumuotoilun opintoihin Kuopioon. Nykyisen Savonia- ammattikorkeakoulun suojissa oma muotoilunäkemys sai puhjeta esiin.
Saksaan suuntautuneelta opiskelijavaihdolta Susanna haki ja sai vaativaa, monipuolistavaa tuotemuotoilukoulutusta. Hochschule für Gestaltung Schwäbisch Gmünd oli maineensa veroinen ja kohtalokas valinta. Kultasepän ja puuseppä Tobias Feuerbacherin tiet kohtasivat, kummankin tuotetuntemus avartui ja seuraukset ovat nyt kaikkien ihailtavissa.
Uran tähtihetkiä tähän saakka ovat tarjonneet molemmat kotimaat. Ensin pääsy Talents 2018 Tendence -ohjelmaan Saksassa, nyt osallistuminen Vuoden Koru-kilpailuun Suomessa. Koulutuksen ja uusien verkostojen merkitys on ollut suurta, etenkin Keravan kuvataidekoulun vaikutus.
Susanna Feuerbacher korua valmistamassa. Kuva: Koivisto Studio
Kilpailujen avulla on hyvä rakentaa brändiä ja saada näkyvyyttä
Vuoden Koru -kilpailun tavoitteena on lisätä tietoisuutta kotimaisen korutarjonnan monipuolisuudesta, kannustaa muotoilijoita uusiutumiseen ja luovuuteen sekä edistää alan taloudellisia menestymisen mahdollisuuksia. Näin on käynytkin.
Susanna kertoo kilpailun boostanneen myyntiä jo finaalin aikana, ja toivoo kaikkien finalistien kokeneen saman. Korusarjan kysyntä on johtanut jo tuotannon osien ulkoistamiseen, jolloin toinenkin kotimainen valmistaja on saanut työtä.
”Olen vakuuttunut kilpailuista oman osaamisen esille tuojana ja keinona saada näkyvyyttä. Ne lisäävät myös omaa itseluottamusta ja uskoa omiin tuotteisiin.” Siksi pariskunta aikoo jatkossakin hakea aktiivisesti mukaan kilpailuihin ja yhteisnäyttelyihin. Feuerbacherit tietävät mistä puhuvat, sillä myös muista markkinointi- ja myyntikeinoista on kokemusta. Kuten nähty on, messujen, myyjäisten, kivijaloista löytyvän jälleenmyyjäverkoston, verkkokauppojen ja tuotevalikoimien painoarvot voivat keikahtaa hetkessä. Ja kilpailuvoitto voi tapahtua maailmanlaajuisen kriisin keskellä.
Vuoden Koru-kilpailun järjesti Jules & Beryl yhteistyössä Suomen Kultaseppien Liiton ja Suomen Kellomuseon kanssa. Susanna Feuerbacher haluaa lähettää viestin kaikille muillekin aloille: ”Järjestäkää kilpailuja ja muita tilaisuuksia, joissa pienet toimijat voivat saada itsensä esille. Ihmiset haluavat nähdä uutta.” Usein uutta kaipaavat eivät vain osaa etsiä sitä oikeista paikoista. Siksi Susanna pitää tärkeänä myös uusista ja pienistä toimijoista viestiviä tahoja. Tiedon jakamisessa tarvitaan kaikkien panosta.
Toistaiseksi markkinointi ja sosiaalinen media on hoidettu pääsääntöisesti itse, mutta myös yhteistyöstä Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa on hyviä kokemuksia.
Omista tuotteista ja elämäntavasta kertovat blogit, nettisivut ja sosiaalisen median tilit toimivat henkilökohtaisen asiakastuntuman lisäksi tilanteesta riippuen referensseinä, portfolioina, jälleenmyyjien vakuuttajina ja nyt koronan aikaan merkittävinä myyntikanavina. Se, että tuotteet löytyvät useamman verkkokaupan kautta, ei ollut suunnitelmallista, mutta on osoittautunut nyt hyväksi ratkaisuksi.
Korukuvat: Chris-Tomas Konieczny
Yhdessä tekemistä pitäisi lisätä
Kun opiskelijavaihto yhdisti kahden maan ja materiaalin käsityöläiset, alkoi myös tulevia yhteistyökumppanuuksia pohjustava vuoropuhelu. Ajatusten jakaminen, ideoiden pompottelu, toiselta saatava tuki, yhdessä tekeminen sekä yhteisen tyylin ja työskentelytapojen hioutuminen näkyy nyt luontevana yhteistyönä.
Pariskuntaa yhdistää myös sama näkemys siitä, millaista muotoilua halutaan tehdä. ”Suomalaista” sanoo toinen, ”modernia” sanoo toinen, ja puhuvat samasta asiasta. Tästä on hyötyä myös muussa verkostoitumisessa ja sitä Susanna pitää ykkösasiana. Kun elämä pyörii oman tekemisen ympärillä, on helppo unohtua omiin ympyröihin. Kokonaisuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että muiden tapaaminen ja yhdessä tekeminen lisääntyisi.
Kun itse tehdyn työn määrä ja siihen kuluva aika tulee riittävän tutuksi, yhteistyö alkaa kiinnostaa. Susanna kertoo tietävänsä jo hyvin, mistä ja miksi yhteistyökumppanille kannattaisi maksaa.
Hän suosittelee myös verkostoitumista kehittäjien suuntaan. Suomen Yrityskummit ry:n kautta löydetty mentori, toinen luovan alan toimija, on ollut kullan arvoinen. Keuke Oy saa kiitosta aktiivisesta tiedotuksesta, joka mahdollisti ELY-keskuksen tukeman tuotteistamiskoulutuksen.
Toiveikkaana tulevaisuuteen. Sitkeyttä, älkää luovuttako!
Oman tähtihetkensä keskellä Susanna Feuerbacher haluaa valaa uskoa muihinkin. ”Ei kannata luovuttaa. Boostataan toinen toisiamme! Tehdään enemmän yhdessä. Tuetaan toisiamme somessa. Tykätään, jaetaan, kommentoidaan, tsempataan. Ja muuallakin kuin somessa. Ja jos alallanne on kilpailuja, osallistukaa nyt niihin. Nyt on aikaa.”
Omaan tulevaisuuteensa ja myös kädentaitoihin perustuvan korualan tulevaisuuteen Susanna katsoo toiveikkaana. Itsensä hän näkee alalla pitkän uran tekevänä ja oman tunnistettavan tyylin luoneena puun ja jalometallien yhdistäjänä. Kaiken perustana ovat kestävään kehityksen mukaiset, kotimaassa tuotetut, aikaa kestävät korut.
Tietotekniikan ja 3D suunnittelun myötä yhteistyö eri alojen välillä lisääntyy. Niiden lisäksi Susanna Feuerbacher uskoo perinteiselle käsityölle olevan kysyntää jatkossakin.
Yksilöllisyyden korostuminen on pienten brändien mahdollisuus. Kestävät ratkaisut lisäävät arvometalleista tehtyjen korjaamista ja uudelleen työstämistä. Tulevaisuudessa siintävät myös kansainvälistymisen mahdollisuudet. Kahden kansainvälisen käsityöammattilaisen maailmanvalloitukseen voidaan lähteä yhdessä, kahdesta kotimaasta käsin.
Susanna ja Tobias laiturilla, kuva Koivisto Studio