Korona sammutti teattereiden valot, vaan ei ryhmäteatterilaisten sinnikkyyttä ja luovuutta

Ryhmäteatterilla tuottajana työskentelevä Hanna Roisko kertoi Creative Finlandille Suomen vanhimman ryhmämuotoisen teatterin menneen vuoden vastoinkäymisistä, niiden voittamisesta sekä teatterin tulevaisuuden suunnitelmista. Täydellä sydämellä työstään nauttivan tuottajan äänestä ja olemuksesta huokuu ylpeys Ryhmäteatteria ja omaa työtä kohtaan.

”Kun aloin opiskella alaa, haaveeni oli vielä jonain päivänä työskennellä Ryhmäteatterin tuottajana. Vaikka olemme pieni talo, teemme erikseen kevät- ja syysnäytökset sekä kesäteatteria päälle. Tuottaja tekee meillä siis vähän kaikkea: perustuotantosuunnittelua, aikataulutusta, budjettia, sopimusten neuvottelua, markkinointitiedotusta ja muuta talon sisäistä viestintää ja kehittämistä sekä käytännön asioita”, Roisko kertoo.

Hanna Harriet -esityksen harjoituksia katsomassa (2019). Kuva: Mitro Härkönen

Haastava vuosi kekseliästä ja sinnikästä työyhteisöä lujittamassa

Ryhmäteatterin valot sammuivat keväällä 2020, kun kauden loput esitykset peruuntuivat ja talon henkilökunta siirtyi etätöihin. Suunnitteilla ollut laajan tuotannon Seitsemännen portaan enkeli sai siirron tulevalle vuodelle.

Haastava tilanne lujitti talon henkilökunnan kekseliäisyyttä ja sinnikkyyttä, ja niin syntyi Elling, teatterin vakituisen henkilöstön voimin tehty tuotanto.

Näytelmä valmisteltiin lavalle reilussa kuukaudessa, kun aikaa esityksen valmisteluun on yleensä pari vuotta. Yleisö otti Ellingin vastaan avoimin sylin ja kaikki rajoitetuin asiakaspaikoin järjestetyt esitykset myytiin nopeasti loppuun.

”Yhtäkään tartuntatapausta ei ole tietoisuuteemme tullut eikä yhtäkään esitystä peruttu. Kaikki esitykset olivat täynnä sillä asiakasmäärällä, joka pystyttiin ottamaan. Liput myytiin myös nopeasti, eli ihmiset selvästi halusivat tulla teatteriin.

Elling tehtiin täysin oman henkilöstön voimin, joten palkkakulut olivat aivan minimaaliset. Ulkopuolelta oli palkattuna ainoastaan lavastaja, lavasterakentaja sekä baarihenkilökunta. Kesä meni siis olosuhteet huomioon ottaen ihan mielettömän hienosti”, Roisko kertoo iloisena.

”Vaikka on toki ihanaa, että saamme pitää teatterit auki rajoituksia noudattaen, on ihmisiä vaikeampi saada teatteriin tällä hetkellä. Ymmärrän, että on paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla tulla tai joiden taloustilanne on muuttunut ehkä hyvin radikaalistikin. Sitten on myös paljon ihmisiä, jotka haluavat tulla näytöksiin tai muilla tavoin tukea teatteria. Se on ollut liikuttavaa,” Roisko jatkaa.

Ryhmäteatterin tuloista valtaosa tulee lipputuloista, vaikka valtionosuusteatteri saakin sekä valtiolta että kaupungilta tukea. Valtiolta saadut tuet ja lisärahoitukset koronaviruksen aiheuttamien lisäkulujen ja tulonmenetyksien korvaamiseen ovat olleet Ryhmäteatterille korvaamaton apu.

Ne ovat mahdollistaneet kesäteatterin näytökset ja vakituisen henkilökunnan pitämisen työllistettyinä. Tiivis, 12 hengen työporukka onkin lähentynyt entisestään koronavuoden aikana. Roiskon mukaan, työhyvinvointi on talossa jopa parantunut.

”Kyllähän tämä on ollut todella stressaavaa, ahdistavaa ja pelottavaa aikaa, kun olemme miettineet, miten käy meille ja Ryhmäteatterille. Mutta vakituinen henkilöstömme on hitsaantunut ihan eri tavalla yhteen: työilmapiiri, henkinen hyvinvointi ja työssäjaksaminen on meillä itse asiassa parempaa kuin koskaan.

Ellingiä tehtäessä tuntui kuin meillä olisi ollut tyky-päivä koko kesän. Kun ei ollut varaa ja mahdollisuutta palkata ulkopuolista työvoimaa, kaikki purkamisesta, roudaamisesta ja lamppujen asettamisesta kattoon tuli tehtyä yhdessä porukalla.”

Hanna ja vieraileva ohjaajan assistentti Hanna Espo Seitsemän veljeksen harjoituksissa (2017). Kuva: Tanja Ahola

Uusi vuosi käyntiin Jumalan sanalla

Teatterin tulevaisuuteen Roisko ei usko koronaviruksen vaikuttavan, ainakaan sisällöllisesti. Vaikka Ryhmäteatteri striimasi onnistuneesti keväällä kolme näytöstä, Roisko pitää teatteria livelajina, johon tarvitaan näyttelijöiden ja yleisön vuorovaikutusta.

Hän näkee, että merkittävin muutos nähdään ihmisten arvostuksessa kulttuuria kohtaan. Kriisin positiivisena puolena hän pitää myös freelancereiden aseman tuomista laajemmin ihmisten tietoisuuteen.

”Näen, että vaikka teatteri on muuttunut ja monipuolistunut, satoja vuosia vanha perinteinen puheteatteri on edelleen täysissä voimissaan. Sitä eivät ole muuttaneet menneet kriisit, enkä usko sitä tekevän koronankaan. Isompi muutos tulee olemaan ihmisten arvostuksessa teatteria, kulttuuria, taidetta ja tapahtumia kohtaan. Nyt kun olemme olleet eristyksissä, olemme saaneet tuntea, paljonko todella kulttuuria tarvitsemme.”

”Koronaepidemian aiheuttama laajempi hyvä asia on, että se on tuonut aivan eri tavalla päivänvaloon freelancereiden aseman alalla. Toivon, että heidän asemaansa pystytään jatkossa parantamaan. Myös oma arvomaailma on muuttunut: esimerkiksi omaa työtä tuskin koskaan voi enää pitää itsestäänselvyytenä."

Viime syksynä Ryhmäteatterilla ei ollut poikkeuksellisesti ensi-iltaa lainkaan. Loppuvuodesta teatterilla alettiin harjoitella tulevaa tuotantoa, 25.1.2021 ensi-iltansa saavaa Jumalan sanaa. Näytelmä perustuu Kari Hotakaisen samannimiseen, vuonna 2011 ilmestyneeseen romaaniin. Jumalan sanan sovittaja sekä näytelmän ohjaaja Juha Kukkonen on Ryhmäteatterin johtaja, joka ohjasi myös talon omalla väellä tehdyn Ellingin.

”Tämä näytelmämme on kuin esitys matkasta omaan mieleen. Meillä on mieletön työryhmä, omat näyttelijät sekä vierailemassa Saara Kotkaniemi. Näytelmästä tulee visuaalinen, tiukka, mutta myös hauska. Kari Hotakaisen kieli on nerokasta — kuin pläjäys,” kuvailee Roisko.

Lisätietoa Ryhmäteatterista ja ohjelmistosta: http://www.ryhmateatteri.fi/.