Luovan osaamisen yhdistäminen muuhun liike-elämään vaatii hyviä esimerkkejä ja välittäjätoimintaa

Haastattelimme TYVI-hankkeen vetäjiä sekä kolmen mukana olleen yrityksen edustajaa. Lisäksi hyödynsimme marraskuussa 2021 valmistuneen Taiken taidepohjaisten kehitysmenetelmien tuntemuksesta koskevan kyselyn tuloksia. Kyselyn suunnittelutiimissä ollut Arto Kunnola oli myös ohjaamassa työpajoja yrityksille TYVI-hankkeessa.

TYVI-hankkeen Kick off -tilaisuus

TYVI-hanke on syntynyt tahdosta löytää luovuudelle laajempia käyttömahdollisuuksia sekä laventaa taiteen soveltamisen tapoja yritysten kehitystyössä. Hankkeen taustalla on Taideyliopiston yli 10 vuotta kestänyt yhteistyö Turun yliopiston kanssa, jonka aikana on kehitetty ruokaan, kulttuuriin, musiikkiin ja taiteeseen liittyviä projekteja.

Kolme yritystä sai taiteilijan konsultikseen

Hankkeessa on etsitty mukana olevien yritysten haasteisiin taidepohjaisia ratkaisuja liiketoimintaa ja taiteilijoita yhdistäen. Se keskittyy Etelä-Pohjanmaalla toimiviin ruoka-alaan kytköksissä oleviin yrityksiin, joiden halukkuutta osallistua hankkeeseen tiedusteltiin suorin yhteydenotoin.

Mukaan lähtivät Alavuden Öljynpuristamo, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hotelli- ja ravintolapalvelut sekä Pirjon Pakari. Taiteilijat valittiin avoimella haulla, johon tuli 67 hakemusta. Kuusi taiteilijaa valittiin ratkomaan yritysten haasteita.

Alavuden Öljynpuristamon toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hotellipäällikkö Merja Kivioja Ja Pirjon Pakarin toimitusjohtaja Hannu Malmivaaran kertovat kokemuksistaan. Heille kaikille laajempi yhteistyö taiteilijoiden kanssa ja ongelmanratkaisu taiteen keinoin on ollut uutta.

Eri yritysten haasteisiin saatiin kaikkia yrityksiä hyödyttäviä ratkaisuja

Alkuvuonna 2021 käynnistyneessä hankkeessa pidettiin kesäkuussa Arto Kunnolan johdolla työpajat, joissa yritykset kartoittivat kolme selkeäsanaista haastetta, joihin etsivät ratkaisua.

Työpajoja seurasivat taiteilijoiden yritysvierailut sekä osapuolten väliset tarkentavat keskustelut. Tämän jälkeen taiteilijat lähtivät kehittämään kiinnostustensa pohjalta haasteisiin ratkaisumalleja.

Yritysten haasteissa nousi esille yleismaailmallisia asioita, joiden ratkaisut olivat osittain sovellettavissa kaikkiin muihinkin osallistujayrityksiin.

Yksi yhteistyösopimus on jo tehty: Pirjon Pakari on ostanut identiteettikollaasin taiteilija Henna Mantereelta. Myös Alavuden Öljynpuristamo on aloittamassa keskusteluja ratkaisuehdotuksista.

Hanna Yli-Kuha Alavuden Öljynpuristamolta sai konkreettisia ratkaisuja:

”Hankkeen alku oli antoisa, sillä meidät pistettiin miettimään ja työstämään oman yrityksen haasteita. Jo siinä kohdin saimme erilaisia kulmia asioihin ja tuli ylitettyä rajoja, joiden sisällä normaalisti asioita pohtii. Yrittäjille on tärkeää, että ratkaisut ovat riittävän konkreettisia. Olimme projektin alussa huolissamme, että taiteilijoiden esitykset olisivat liian korkealentoisia ja abstrakteja, mutta yllätyimme positiivisesti niiden ollessa konkreettisia ja selkeitä. Lisäksi ratkaisuista, jotka oli tehty toisille yrityksille löytyi helposti toteutettavia ideoita omaan toimintaamme.”

Hannu Malmivaara Pirjon Pakarista odotti rohkeaa, sai rationaalista:

”Olemme avanneet uuden kahvilan leipomomme jatkeeksi ja kaipasimme taiteilijoilta ideoita sen tunnetuksi tekemiseen. Toivoimme omista ratkaisuistamme poikkeavia ajatuksia. Yllätykseksemme ehdotukset olivat aika rationaalisia ja sopivat omaankin tajuntaani hyvin. Odotin, että mukana olisi ehdotuksia, joiden kanssa pitäisi nukkua yö tai pari. Ehkä olisi jotain rohkeampaakin voinut olla, tosin silloin olisin aremmin uskaltanut niihin tarttua. Ehdotuksen täytyy olla oman laatikon ulkopuolelta, mutta ei liikaa.”

Hotellipäällikkö Merja Kivioja sai pieniä osia mahdollisesti isosta kokonaisuudesta

”Työpajoissa yrityksemme haasteiksi muodostui todella isoja, henkilökuntaan liittyviä asioita. Koimme niiden olevan liian suuria haasteita tähän hankkeeseen. Taiteilijoiden ratkaisut olivat valtavan hienoja, mutta tilanteessamme on vaikea tarttua niistä yhteen, vaan niistä pitäisi pystyä muodostamaan kokonaisuus. Olemme yrityksenä ja toimialana niin suuri, että näin pienin ratkaisuin eivät haasteemme selviä. Mutta ainakin tulevaisuudessa tiedämme, kehen olla yhteydessä, jos tarve tällaiselle yhteistyölle ilmenee. Sillä tapaa näen tämän todella mielenkiintoisena prosessina."

Hannu Malmivaara Pirjon Pakarista koki asian toisin.

"Meillä taas haasteet olivat pienempiä ja selkeämpiä, minkä vuoksi näen, että taiteilijoiden olisi hyvä myydä ensin pieniä ratkaisuja ja sitten kun yrittäjät ovat tottuneet uuteen tapaan toimia, tarjota suurempia kokonaisuuksia. Mutta tällaiset yhteistyöt ovat selvästi uuden alku, josta saamme onnistumisia ja esimerkkejä. Uuden uran raivaaminen on aina tietysti haastavaa", Malmivaara pohtii.

Taiteilijalle ei tahdo löytyä yhteistä aikaa

Yhtenä yhteistyön edellytyksenä nähdään yrityksissä taiteilijan itsenäinen työskentely. Etenkin kiireisinä aikoina henkilökunnan valjastaminen yhteistyöprojekteihin koetaan haastavaksi, ja siksi itsenäinen työskentely sekä mahdollisimman valmiit ratkaisumallit auttavat tarttumaan tilaisuuteen.

"Tärkeä asia meille on taiteilijatyön valinnassa ollut, että meidän ei tarvitse varata henkilökunnan aikaa siihen. Näin joulun alla se olisi mahdotonta. Mitä konkreettisemmaksi ja selkeämmäksi yrityksen tarpeen saa, sitä helpompi taiteilijan on siihen vastata”, Malmivaara Pirjon Pakarista sanoo.

Taiteellisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen tarvitaan avointa mieltä, verkostoja ja kannustavia esimerkkejä

Kaikissa yrityksissä nähdään, että projekti on ollut antoisa ja kannattava. Lisäksi Yli-Kuha, Kivoja ja Malmivaara ovat yhtä mieltä siitä, että taiteellisen näkemyksen ottaminen osaksi liiketoimintaa on kannattavaa ja molempia osapuolia hyödyttävää.

”Usein puhutaan, että taide ei saa olla kaupallista. Mielestäni se on vähän hassusti sanottu. Kaupallisuushan tarkoittaa sitä, että joku pitää tuotteestasi niin paljon, että on valmis maksamaan siitä, ja kauppiaana käsitän sen positiivisesti. Useat taiteilijat ovat pienipalkkaisia, minkä vuoksi olisi hienoa, että heitä saataisiin lisää yritystoimintaan mukaan", Malmivaara tuo esille.

Kuka toisi yritykset ja taiteilijat yhteen?

Taiteellisen asiantuntijuuden hyödyntäminen aiempaa laajemmassa kontekstissa ei ole mutkatonta. Haasteena on yritysten ja taiteilijoiden välistä puuttuva yhdistävä taho sekä vajavainen ymmärrys vastapuolen toimialasta, puolin ja toisin.

Tämä käy ilmi myös Luovuus työelämän uudistumisessa -tutkimuksesta. Sen tulokset osoittavat, että 27% yrityksistä etsii uudenlaisia kehittämismenetelmiä, mutta 78% yrityksistä ei tunne taidepohjaisten menetelmien mahdollisuuksia. 33% yrityksistä kertoi, ettei käytä taidepohjaisia menetelmiä, koska ei tiedä, mistä palveluita saa. Lisäksi kolmannes koki, että ratkaisut ovat liian erikoisia toimialansa haasteisiin. 62% työelämätaitoja tärkeinä pitävistä vastaajista ei osannut sanoa, voisivatko käyttää taidelähtöisiä menetelmiä taitojen kehittämiseen yrityksissä.

Pilottiyrittäjät halutaan jakamaan sanomaa hyvistä kokemuksistaan

TYVI-hankkeessa liikkeelle lähdettiin taiteilijan työn avaamisesta sekä sen laajojen mahdollisuuksien esille tuomisesta:

”Tarvitsemme muutamia hyvä esimerkkejä – vertainen puhuu toiselle, yrittäjä hyvistä kokemuksistaan. Samanmieliset kun tekevät samaa asiaa, siitä syntyy harvoin uutta, mutta kun yhteistyötä tekevät monenlaiset persoonat ja taustoiltaan erilaiset ihmiset, alkaa näkökulmien ja ajattelutapojen kirjo luoda uutta”, pohtii Mika Virkkala TYVI-hankkeesta.

TYVI-hankkeen projektipäällikkö Jenni Latvan mielestä tarvitaan ajatustenvaihtoa, josta ei aina välttämättä tarvitse edes syntyä mitään. Pelkkä kohtaaminen tuottaa uusia näkökulmia. Lisäksi tarvitaan välittäjärakenne taiteilijoiden ja yritysten välille.

“Taho, joka ottaa koppia myynnistä ja markkinoinnista taidekentällä sekä pystyy yhdistämään yrityksen edustajat sopivan taiteilijan luo. Mikä se välittäjätaho sitten on, nämä ovat ikuisuuskysymyksiä. Molempien osapuolten ymmärtäminen on asiassa välttämättömyys”, sanoo Jenni Latva.

Samaa kertovat yritysten edustajat. Yli-Kuha, Kivoja ja Malmivaara jakavat kaikki kokemuksen, että eivät juuri tienneet mihin lähtivät mukaan hankkeen alkaessa. Halu kokeilla avoimin mielin uutta, tutut hankkeen vetäjät sekä hankkeeseen lähteneet omat yhteiskumppanit toimivat kannustimena. Myös projektin maksuttomuus houkutteli.

Tarvitaan taiteilijoiden ja yritysten yhteinen alusta, luotettavia suosittelijoita ja referenssiksi esimerkkejä yhteistyön muodoista

Alavuden Öljynpuristamon toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha arvelee, että maksulliseen kokeiluun osallistuessa olisi ollut paine määritellä hyvin tarkkaan, mitä ollaan ostamassa. Se olisi kaventanut yhteistyön vapautta ja kokeilevaa otetta.

Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hotellipäällikkö Merja Kivioja pohti, että tarvitaan yhteinen alusta:

”Tällaisen yhteistyön lisäämiseksi pitäisi ensin ymmärtää, että on jokin tarve siihen. Sen jälkeen pitäisi tietää, mistä yhteistyökumppaneita voi löytää. Jonkinlainen yhteinen alusta voisi olla hyvä. Sellainen, jonne yritykset voivat laittaa haasteitaan esille ja taiteilijat esitellä osaamistaan sekä sitä kautta puolin ja toisin etsiä ja löytää yhteistyökumppaneita”.

Hanna Yli-Kuha näkee uudenlaisen yhteistyömallin mahdollisuuden:

”En ollut tullut ajatelleeksikaan, että tällaisia haasteita voisi taiteilijalle esitellä tai taiteellisesta näkökulmasta ratkaista. Pienyrittäjän kannalta taiteilijoiden työt ovat usein niin valtavia, ettei niihin ole mahdollista tarttua. Oli hieno huomata, että nyt saamamme ratkaisut olivat perinteisistä ajatuksista poikkeavia ja toteutettavissa. Olisi varmasti hyvä, että taiteilijat pystyisivät vielä tehokkaammin myymään osaamistaan yrityksille. Olen samaa mieltä Merjan kanssa siitä, että yhteinen alusta voisi toimia hyvin”, sanoo Yli-Kuha.

Malmivaara uskoo että luotettava myyjä tai suosittelija ovat ratkaiseva asia:

”Meidän hankkeeseen lähtömme ratkaisi se, että mukana oli tärkeitä yhteistyökumppaneita. Lisäksi hankkeen vetäjät olivat meille tuttuja. Pienyritykselle toki tärkeää oli myös osallistumisen maksuttomuus, ei ollut myöskään ostopakkoa palveluille.. Kun on täysin uusi asia kyseessä, emme tarttuisi tarjoukseen, jos myyjä olisi meille vieras. Nyt kun oli hyvät suosittelijat, oli vähän pakkokin tarttua haasteeseen”, kuvailee Malmivaara.

TYVI-hankeen loppuseminaari kokoaa tulokset

Hankkeen tässä vaiheessa Jenni Latva ja Nanna Rintala ovat kiertäneet yrityksissä keskustelemassa taiteilijayhteistyön aloittamisesta ja toimeenpanovaiheista. Lisäksi hankkeessa tullaan vielä kevään 2022 aikana järjestämään kokoava loppuseminaari sekä kirjallinen loppuraportti.

Tarkoituksena on jatkaa strategisesti tärkeää toimintaa uusin rahoituskeinoin ja metodein sekä saada toimintaa laajennettua valtakunnalliseksi ja useammille toimialoille. Hanke jatkuu kesäkuun 2022 loppuun saakka.